Alaisten kokemuksia esihenkilön auktoriteetista nykyorganisaatioissa
Akon, Niankir; Pettersson, Charlotta (2025)
Akon, Niankir
Pettersson, Charlotta
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505296349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505296349
Tiivistelmä
Esihenkilöiden auktoriteetti on yksi tärkeä osa organisaatioiden toimivuutta mutta sen huomioiminen alaisten näkökulmasta voi jäädä usein taka-alalle. Tutkielmassa selvitettiin kolmen eri organisaation alaisten kokemuksia esihenkilöidensä auktoriteetista nykyisessä työpaikassaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin esihenkilön auktoriteetti rakentui ja millaisia merkityksiä alaiset liittivät siihen arjen työympäristössä. Näkökulmana toimivat alaisten kokemukset, mikä on uudenlainen lähestymistapa aiheen tarkasteluun.
Auktoriteetin moninaisuutta lähestyttiin monialaisesti erilaisista näkökulmista, viitekehyksen sisältäen teorioita johtamisesta, organisaatioista, vallasta, auktoriteetista ja esihenkilöiden toiminnasta. Analyysissa korostuu näkemys vuorovaikutussuhteista ja ammattitaidosta. Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 16 alaista ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun pohjalta. Yläteemoiksi muodostui kuusi (6) luokkaa, jotka ovat: auktoriteetti esimerkillisenä toimintana, auktoriteetti ansaitseminen asiantuntemuksella ja persoonalla, auktoriteetti motivointi lähteenä osallistumiseen ja suorittamiseen, auktoriteetti työyhteisöllisyyden ja järjestyksen tukipilarina, auktoriteetti osana vastavuoroista luottamusta ja tasa-arvoa sekä auktoriteetti viestinnän esteenä.
Näiden pohjalta esihenkilön auktoriteetti koettiin rakentuvan, erityisesti esimerkillisyyden, oikeudenmukaisuuden, läsnäolon ja vastavuoroisen kunnioituksen kautta. Samalla tuloksissa nousi esiin haasteita erityisesti, kun johdonmukaisuus ja tasapuolisuus jäi vajaaksi.
Tutkimuksemme osoitti, että auktoriteetti ei ole pysyvä tila vaan jatkuvasti muutoksessa ja suhteessa rakentuva vuorovaikutussuhde. Tutkimuksemme korosti esihenkilöiden tunnepohjaisen johtamistaitojen merkitystä sekä ihmisläheisyyden roolia auktoriteetin hyväksyttävyyden pohjana. Esihenkilöt nähtiin suuressa roolissa organisaation toimivuuden kannalta, niin tuloksen kuin yleisen ilmapiirin ja järjestyksen varmistajana.
Auktoriteetin moninaisuutta lähestyttiin monialaisesti erilaisista näkökulmista, viitekehyksen sisältäen teorioita johtamisesta, organisaatioista, vallasta, auktoriteetista ja esihenkilöiden toiminnasta. Analyysissa korostuu näkemys vuorovaikutussuhteista ja ammattitaidosta. Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 16 alaista ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun pohjalta. Yläteemoiksi muodostui kuusi (6) luokkaa, jotka ovat: auktoriteetti esimerkillisenä toimintana, auktoriteetti ansaitseminen asiantuntemuksella ja persoonalla, auktoriteetti motivointi lähteenä osallistumiseen ja suorittamiseen, auktoriteetti työyhteisöllisyyden ja järjestyksen tukipilarina, auktoriteetti osana vastavuoroista luottamusta ja tasa-arvoa sekä auktoriteetti viestinnän esteenä.
Näiden pohjalta esihenkilön auktoriteetti koettiin rakentuvan, erityisesti esimerkillisyyden, oikeudenmukaisuuden, läsnäolon ja vastavuoroisen kunnioituksen kautta. Samalla tuloksissa nousi esiin haasteita erityisesti, kun johdonmukaisuus ja tasapuolisuus jäi vajaaksi.
Tutkimuksemme osoitti, että auktoriteetti ei ole pysyvä tila vaan jatkuvasti muutoksessa ja suhteessa rakentuva vuorovaikutussuhde. Tutkimuksemme korosti esihenkilöiden tunnepohjaisen johtamistaitojen merkitystä sekä ihmisläheisyyden roolia auktoriteetin hyväksyttävyyden pohjana. Esihenkilöt nähtiin suuressa roolissa organisaation toimivuuden kannalta, niin tuloksen kuin yleisen ilmapiirin ja järjestyksen varmistajana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10268]
