"Et sinä larppaa, sinä olet asiantuntija.": Viestinnän maistereiden kertomuksia asiantuntijuuden rakentumisesta työpaikan vuorovaikutuksessa
Hietava, Marimilla (2025)
Hietava, Marimilla
2025
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505286338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505286338
Tiivistelmä
Asiantuntijuuden käsite on tietotyön monipuolistumisen myötä ollut valtavassa murroksessa viime vuosikymmenten aikana. Perinteisten ammattien rinnalle, kuten lääkäri, opettaja tai sairaanhoitaja, on tullut valtava määrä ”generalisteja”, joilla asiantuntijuuden kokemuksen syntyminen vaatii tutkintotodistuksen lisäksi myös ulkoapäin tulevaa tunnustusta. Viestintä alana asettuu juuri tähän yleispätevien ammattien joukkoon, jonka myötä valmistunut maisteri voi työllistyä monenlaisiin työtehtäviin. Astuessaan työelämään, nuoret asiantuntijat kokevat monenlaisia tunteita etsiessään omaa paikkaansa organisaatiossa ja koko työelämän kentällä. Tällöin nousee keskeiseksi tekijäksi oman osaamisen arvostaminen ja sanoittaminen. Lisäksi arvostusta haetaan monesti myös ulkopuolelta, kun oma ammatti-identiteetti on vasta kehittymässä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä viestinnän maistereiden kokemuksista oman asiantuntijuuden rakentumisesta työpaikan vuorovaikutuksessa. Keskiössä olivat erityisesti kokemukset, joissa työyhteisön vuorovaikutus joko heikensi tai vahvisti ammatti-identiteettiä ja näin ollen loi kokemuksen asiantuntijuudesta. Tutkimusongelmana oli: ”Millaisia kokemuksia viestinnän maisteriksi valmistuneilla on oman asiantuntijuuden kehittymisestä työyhteisön vuorovaikutuksen ja viestinnän tuloksena?”.
Tutkimuksessa hyödynsin kertomushaastattelua ja aineiston keräsin haastattelemalla kymmentä viestinnän maisteriksi valmistunutta asiantuntijaa, joilla oli työkokemusta yli kahden vuoden ajalta. Analyysissä hyödynsin kerronnallisessa tutkimusotteessa usein hyödynnettävää juonianalyysia. Hyödynsin tutkimuksen teoriataustana identiteetin viestintäteoriaa, jonka identiteettikuilut tarjosivat pohjan aineiston tarinoiden muodostamiselle. Johdin aineistosta juonianalyysin ja identiteetin viestintäteorian pohjalta kolme eri tyyppitarinaa, jotka otsikoin seuraavasti: Fake it till you make it -tarina, Tuhkimotarina ja Sankaritarina. Tarinoiden nimet ottivat osittain vaikutteita länsimaisesta tarinankerrontaperinteestä.
Tuloksista oli nähtävissä, että työyhteisön vuorovaikutuksella oli keskeinen vaikutus erityisesti työelämään siirryttäessä, jolloin se vaikutti oman asiantuntijaidentiteetin rakentumiseen joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Erityisesti työpaikalla annettu luottamus ja kannustus vaikuttivat myönteisesti asiantuntijuuden kokemukseen, jolloin asiantuntijatehtäviin siirtymiseen liittyi vähemmän epävarmuustekijöitä, kuin niillä, joilla oli vuorostaan negatiivisia kokemuksia työyhteisön vuorovaikutuksesta. Lisäksi tuloksista nousi esiin erityisesti viestinnän asiantuntijuuteen liittyviä erityispiirteitä. Tutkimus auttaa ymmärtämään nuoren viestijän asiantuntijuuden rakentumista työpaikalla ja tarjoaa käytännön ehdotuksia esimerkiksi nuorten johtamiseen ja asiantuntijuuden tukemiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä viestinnän maistereiden kokemuksista oman asiantuntijuuden rakentumisesta työpaikan vuorovaikutuksessa. Keskiössä olivat erityisesti kokemukset, joissa työyhteisön vuorovaikutus joko heikensi tai vahvisti ammatti-identiteettiä ja näin ollen loi kokemuksen asiantuntijuudesta. Tutkimusongelmana oli: ”Millaisia kokemuksia viestinnän maisteriksi valmistuneilla on oman asiantuntijuuden kehittymisestä työyhteisön vuorovaikutuksen ja viestinnän tuloksena?”.
Tutkimuksessa hyödynsin kertomushaastattelua ja aineiston keräsin haastattelemalla kymmentä viestinnän maisteriksi valmistunutta asiantuntijaa, joilla oli työkokemusta yli kahden vuoden ajalta. Analyysissä hyödynsin kerronnallisessa tutkimusotteessa usein hyödynnettävää juonianalyysia. Hyödynsin tutkimuksen teoriataustana identiteetin viestintäteoriaa, jonka identiteettikuilut tarjosivat pohjan aineiston tarinoiden muodostamiselle. Johdin aineistosta juonianalyysin ja identiteetin viestintäteorian pohjalta kolme eri tyyppitarinaa, jotka otsikoin seuraavasti: Fake it till you make it -tarina, Tuhkimotarina ja Sankaritarina. Tarinoiden nimet ottivat osittain vaikutteita länsimaisesta tarinankerrontaperinteestä.
Tuloksista oli nähtävissä, että työyhteisön vuorovaikutuksella oli keskeinen vaikutus erityisesti työelämään siirryttäessä, jolloin se vaikutti oman asiantuntijaidentiteetin rakentumiseen joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Erityisesti työpaikalla annettu luottamus ja kannustus vaikuttivat myönteisesti asiantuntijuuden kokemukseen, jolloin asiantuntijatehtäviin siirtymiseen liittyi vähemmän epävarmuustekijöitä, kuin niillä, joilla oli vuorostaan negatiivisia kokemuksia työyhteisön vuorovaikutuksesta. Lisäksi tuloksista nousi esiin erityisesti viestinnän asiantuntijuuteen liittyviä erityispiirteitä. Tutkimus auttaa ymmärtämään nuoren viestijän asiantuntijuuden rakentumista työpaikalla ja tarjoaa käytännön ehdotuksia esimerkiksi nuorten johtamiseen ja asiantuntijuuden tukemiseen.
