Oppimateriaali kirjallisuusterapeuttisena oppaana

Abstract

Tämä tutkielma selvittää, millaisia kirjallisuusterapeuttisia ominaisuuksia on kuudesluokkalaisten suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaalissa ja kuinka se vastaa kirjallisuusterapeuttisiin tavoitteisiin. Nykyään lapset voivat entistä huonommin ja samaan aikaan terveydenhuolto ei pysty vastaamaan niin moniin haasteisiin, että kaikki pääsisivät avun piiriin. Lasten ja nuorten kirjallisuus sekä kirjallisuusterapeuttinen toiminta on todettu tehokkaiksi keinoksi ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia. Koulut ja siellä työskentelevät opettajat ovat avainasemassa kirjallisuusterapeuttisen toiminnan toteuttajina. On todettu, että opettajilla on vielä puutteelliset taidot tämän terapiamuodon sisällyttämisessä opetukseen eikä sitä käsitellä riittävällä tasolla opettajankoulutuksessa. Valitsin näistä syistä tutkimuskohteekseni suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaalit. Tutkimuskysymykset muotoutuivat seuraavanlaisiksi: ”Millaisia kirjallisuusterapeuttisia tekijöitä Huima 6-oppimateriaali pitää sisällään?” ja ”Kuinka kirjallisuusterapian tavoitteet toteutuvat Huima 6-oppimateriaaleissa?”. Käsittelin teoreettisessa viitekehyksessäni suomen kielen ja kirjallisuuden oppiainetta, oppikirjan kehitystä oppimateriaaliksi sekä kirjallisuusterapian keskeisiä ominaisuuksia. Aineistonani toimi kuudesluokkalaisten suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävän kirjasarjan, Huiman oppimateriaalit. Huima-kirjasarjan kustantajana toimii oppimateriaalikustantaja, Sanoma Pro. Kuudesluokkalaisten oppimateriaalin valitsin ikäluokan otollisen elämänvaiheen takia ja oppimateriaalista oppikirja, tehtäväkirja ja digiopetusmateriaalit valikoituivat aineistoon. Käytin tutkimusmetodina laadullista sisällönanalyysia, jossa hyödynsin myös määrällisen tutkimuksen ominaisuuksia. Sisällönanalyysissa käytän teoriaohjaavaa analyysitapaa. Tutkimustulokset osoittavat, että Huima 6-oppimateriaali sisältää monipuolisesti terapeuttisia ominaisuuksia ja se vastaa kirjallisuusterapeuttisiin tavoitteisiin. Terapeuttiset ominaisuudet näkyvät eniten vuorovaikutustaitojen kehittämisessä sekä viihdettä ja tukea tarjoavien sisältöjen muodossa. Muita terapeuttisia ominaisuuksia, joita aineistosta erottuu, ovat itseilmaisun ja itsetuntemuksen lisääminen sekä tunnetaitojen vahvistaminen. Ominaisuudet esiintyvät vaihtelevasti oppikirjan, tehtäväkirjan ja digiopetusmateriaalin välillä, mutta yhdessä ne täydentävät toisiaan ja luovat kokonaisuuden. Pohdinnassani tuon esiin, kuinka nämä terapeuttiset ominaisuudet voitaisiin valjastaa opettajien käyttöön siten, että niiden koko potentiaali saataisiin käyttöön oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.