Kasvoja suojeleva viestintä työyhteisön kollektiivisen identiteetin rakentamisessa

Abstract

Identiteetit ovat osa jokapäiväistä vuorovaikutusta, sillä niitä ne määritellään, muokataan ja vahvistetaan viestinnän avulla. Identiteettejä muodostuu yksilö-, suhde- ja ryhmätasolla määrittelemällä itseen liittyviä käsityksiä. Ryhmän yhdessä muodostamaa identiteetin käsitystä voidaan kutsua kollektiiviseksi identiteetiksi. Kasvot puolestaan muodostuvat yhteiskunnassa hyväksytyistä sosiaalisista ominaisuuksista ja yksilön itseen liitetyistä käsityksistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kollektiivisen identiteetin rakentumista työyhteisön kasvoja suojelevassa viestinnässä. Tutkimusongelman selvittämiseksi tutkittiin työyhteisössä esiintyviä identiteettikäsityksiä yksilö- ja yhteisötasolla sekä niiden yhteyttä kasvoja suojelevan viestinnän keinoihin ja työhyvinvoinnin kokemukseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmätriangulaatiota haastattelemalla seitsemää työntekijää kahdesta eri työyhteisöstä sekä havainnoimalla molempia työyhteisöjä muutaman tunnin ajan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ammentaen tietopohjaa kahdesta tieteenfilosofiasta, fenomenologisesta ja sosiokulttuurisesta, jotka mahdollistivat henkilökohtaisten kokemusten ja sosiaalisten ilmiöiden tarkastelun vuorovaikutuksessa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä, joka auttoi tutkimuksen ilmiöiden keskeisten ulottuvuuksien tunnistamisessa ja määrittelyssä.

Tutkimuksen tuloksissa tunnistettiin ja määriteltiin yksilön muodostamiksi identiteeteiksi asiantuntija-, kollegiaalinen, holistinen ja sosiaalinen identiteetti. Yhteisön muodostamiksi identiteeteiksi tunnistettiin asiantuntija-, tasavertaisuus- ja yhteisöllinen identiteetti. Työyhteisöissä tunnistettiin useita kasvoja suojelevan viestinnän keinoja, joita olivat esimerkiksi oman asiantuntijuuden puolustaminen, kollegan kasvojen suojelu kasvoja uhkaavassa tilanteessa sekä yksilöllisyyden huomioiminen palautetta antaessa. Kasvoja suojeleva viestinnän merkitys työyhteisön kollektiivisen identiteetin rakentumiseen ja työhyvinvoinnin kokemukseen ymmärrettiin kollektiivisten viestintänormien avulla. Työyhteisön viestintänormit toimivat siis myönteisen, työhön liittyvän identiteetin rakenteina.