Tuotteistamisen implementointi asiantuntijapalveluyrityksessä
Nurmi, Aleksi (2025)
Nurmi, Aleksi
2025
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505306410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505306410
Tiivistelmä
Tuotteistamista käsitellään erityisesti asiantuntija- ja teollisuuspalvelujen tehostamiskeskustelun yhteydessä ja sitä on tutkittu esimerkiksi suomalaisessa kirjallisuudessa jo 1990-luvulla. Monella käsitteellä on universaalisti yhdenmukainen määritelmä, mutta tuotteistaminen voidaan käsittää tutkijasta riippuen hieman eri tavoin. Tuotteistaminen käsitetään yleensä prosessiksi, jonka avulla tuotteita ja erityisesti palveluita pyritään saamaan selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Tyypillisesti tuotteistamisen avulla pyritään saamaan aineettomista palveluista enemmän tuotteen kaltaisia ja ikään kuin käsin kosketeltavampia. Tuotteistamisen uskotaan tuovan monia hyötyjä ja sitä tarjotaan usein ratkaisuksi mitä erilaisimpiin yritystoiminnan haasteisiin.
Tavoitteena tässä diplomityössä oli määrittää kohdeyritykselle tuotteistamisen konsepti, eli ne menetelmät, joiden avulla kohdeyrityksessä voidaan toteuttaa tuotteistaminen erilaisille tuotteille ja palveluille. Tuotteistamisen konseptin ohella tavoitteena oli määrittää, millaisia ominaisuuksia tuotteistettavalla tuotteella tai palvelulla on vähimmilläänkin oltava, eli mikä on niin sanottu tuotteistamisen minimitaso kohdeyrityksessä.
Diplomityön tavoitteiden saavuttamiseksi perehdyttiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen laatimalla teoreettinen viitekehys, jonka kautta saatiin myös pohjatiedot tuotteistamisen konseptin laatimiselle. Diplomityön tutkimusmenetelmä oli laadullinen tapaustutkimus ja se toteutettiin muun muassa havainnoimalla ja toteuttamalla yhdeksän kappaletta puolistrukturoituja haastatteluja kohdeyrityksen asiantuntijoille. Haastatteluiden avulla kerättiin niin sanottua hiljaista tietoa ja saatiin kohdeyrityksen henkilöstön näkemyksiä muun muassa siitä, millaisia ominaisuuksia asiakkaat arvostavat kohdeyrityksen tarjoomassa. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin litteroimalla vastaukset ja taulukoimalla ne haastateltavittain, minkä jälkeen aineistoa jäsenneltiin ja vertailtiin tutkimuskysymysten kannalta keskeisten teemojen näkökulmasta.
Lopputuloksena muodostui kohdeyritykselle määritetty ominaisuuskuvaus, joita tuotteistettavalla tuotteella tai palvelulla on vähimmillään oltava, jotta sen tuotteistamiseen ryhtymistä kannattaa harkita. Lisäksi huomionarvoista on, että tuotteen tai palvelun ominaisuuksista ja yrityksen tavoitteista riippuen tuotteistamiseen ryhtyminen saattaa olla kannattavaa sekä silloin, kun tuote näyttäytyy jo valmiiksi kannattavana että silloin, kun tuote näyttäytyy kannattamattomana.
Lisäksi diplomityön lopputuloksena laadittu tuotteistamisen konsepti, eli kohdeyritykselle kohdennettu tuotteistamispolku, vastaa tutkielman tavoitteeseen ja tuo kohdeyrityksen käyttöön diplomityön tavoitteissa määritetyn tuotteistusmallin. Tämän avulla kohdeyrityksessä voidaan ryhtyä tuotteistamiseen.
Diplomityössä aloitettua tutkimusta voisi edelleen kehittää jatkotutkimuksella, jossa tuotteistamista tutkitaan organisatorisesta näkökulmasta, eli tutkitaan kohdeyrityksessä tuotteistamisen kannalta optimaalisimpia toimintaprosesseja. Tässä diplomityössä tutkimus keskittyi olemassa oleviin palveluihin ja tuotteisiin, joten jatkotutkimusaiheeksi voidaan esittää palvelumuotoilu ja uusien palvelujen tuotteistaminen.
Tavoitteena tässä diplomityössä oli määrittää kohdeyritykselle tuotteistamisen konsepti, eli ne menetelmät, joiden avulla kohdeyrityksessä voidaan toteuttaa tuotteistaminen erilaisille tuotteille ja palveluille. Tuotteistamisen konseptin ohella tavoitteena oli määrittää, millaisia ominaisuuksia tuotteistettavalla tuotteella tai palvelulla on vähimmilläänkin oltava, eli mikä on niin sanottu tuotteistamisen minimitaso kohdeyrityksessä.
Diplomityön tavoitteiden saavuttamiseksi perehdyttiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen laatimalla teoreettinen viitekehys, jonka kautta saatiin myös pohjatiedot tuotteistamisen konseptin laatimiselle. Diplomityön tutkimusmenetelmä oli laadullinen tapaustutkimus ja se toteutettiin muun muassa havainnoimalla ja toteuttamalla yhdeksän kappaletta puolistrukturoituja haastatteluja kohdeyrityksen asiantuntijoille. Haastatteluiden avulla kerättiin niin sanottua hiljaista tietoa ja saatiin kohdeyrityksen henkilöstön näkemyksiä muun muassa siitä, millaisia ominaisuuksia asiakkaat arvostavat kohdeyrityksen tarjoomassa. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin litteroimalla vastaukset ja taulukoimalla ne haastateltavittain, minkä jälkeen aineistoa jäsenneltiin ja vertailtiin tutkimuskysymysten kannalta keskeisten teemojen näkökulmasta.
Lopputuloksena muodostui kohdeyritykselle määritetty ominaisuuskuvaus, joita tuotteistettavalla tuotteella tai palvelulla on vähimmillään oltava, jotta sen tuotteistamiseen ryhtymistä kannattaa harkita. Lisäksi huomionarvoista on, että tuotteen tai palvelun ominaisuuksista ja yrityksen tavoitteista riippuen tuotteistamiseen ryhtyminen saattaa olla kannattavaa sekä silloin, kun tuote näyttäytyy jo valmiiksi kannattavana että silloin, kun tuote näyttäytyy kannattamattomana.
Lisäksi diplomityön lopputuloksena laadittu tuotteistamisen konsepti, eli kohdeyritykselle kohdennettu tuotteistamispolku, vastaa tutkielman tavoitteeseen ja tuo kohdeyrityksen käyttöön diplomityön tavoitteissa määritetyn tuotteistusmallin. Tämän avulla kohdeyrityksessä voidaan ryhtyä tuotteistamiseen.
Diplomityössä aloitettua tutkimusta voisi edelleen kehittää jatkotutkimuksella, jossa tuotteistamista tutkitaan organisatorisesta näkökulmasta, eli tutkitaan kohdeyrityksessä tuotteistamisen kannalta optimaalisimpia toimintaprosesseja. Tässä diplomityössä tutkimus keskittyi olemassa oleviin palveluihin ja tuotteisiin, joten jatkotutkimusaiheeksi voidaan esittää palvelumuotoilu ja uusien palvelujen tuotteistaminen.