Tulevaisuuteen viittaaminen Suomen jatkosodan 1941–1944 aikaisessa kirjeenvaihdossa

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan tulevaan viittaamista Suomen jatkosodan 1941—1944 aikaisessa kirjeenvaihdossa. Tavoitteena on selvittää, miten kirjeenvaihdossa viitataan tulevaisuuteen ja mitä teemoja kirjeissä ilmaistaan futuurisesti. Tutkielmassa analysoidaan, millaisia futuurin keinoja sotilaat käyttävät kirjeissään ja millaisiin tulevaan aikaan viittaaviin teemoihin futuurin keinot kytkeytyvät. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu aiemmin tehdystä sota-ajan kirjeiden tutkimuksesta sekä futuurin tutkimuksesta. Tutkimusaineisto on peräisin Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-ajan kirjekokoelmasta (SAK). Aineistoon kuuluu 60 jatkosodan aikaista kenttäkirjettä ja postikorttia, ja ne ovat peräisin neljältä eri kirjoittajalta. Kirjeitä on vuosilta 1941 ja 1944 niin, että 30 kirjettä on vuodelta 1941 ja 30 kirjettä vuodelta 1944. Aineisto on rajattu jatkosodan vuosien lisäksi koskemaan Tampereella asuvia pariskuntia. Tutkimus edustaa laadullista tutkimusta, ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysi on aineistolähteistä, ja aineiston käsittelyyn hyödynnettiin Atlas.ti-ohjelmaa, jonka avulla kirjeistä koodattiin futuurin keinot ja jaettiin ne eri teemoihin. Tutkimuksessa selviää, että aineiston käytetyin futuurin keino on preesens ilmaistuna yhdessä ajan adverbiaalin kanssa. Yleisimmät aineistossa esiintyvät futuuriset ajan adverbiaalit ovat kun, pian sitten ja nyt. Tulevaa ilmaistaan myös erilaisilla perifrastisilla verbiliitoilla, finaalisella lauseenvastikkeella, aspektilla ja suuntasijaisella adverbiaalilla. Lisäksi futuurisen sävyn luomiseksi kirjeissä käytetään kaikkia neljää modusta, indikatiivia, imperatiivia, konditionaalia ja potentiaalia. Kirjeissä esiintyvät futuuriset ilmaukset jakautuvat neljään eri teemaan: ohjeisiin, toiveisiin, murheisiin ja toimintaan. Lisäksi teemoista muodostuu vielä alakategorioita. Tulevaan viittaavat ohjeet jakautuvat kotiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä yhteydenottoihin. Toiveisiin liittyvät ilmaukset jakautuvat kotiin, sotaan ja yhteydenottoihin. Murheet muodostavat kaksi alakategoriaa, kodin ja sodan. Lisäksi toiminta jakautuu kotiin, sotaan, lomaan ja yhteydenottoihin liittyviin ilmauksiin. Tulokset osoittavat, että sodan aikana on tärkeää pitää kiinni toivosta ja luoda arkea myös poikkeusolojen keskelle. Toivosta pidetään kiinni haaveilemalla lomista ja rauhan ajasta ja arkea luodaan keskustelemalla muun muassa perheen ja talouden tulevaisuudesta. Kirjeet osoittavat, että kriisiaikoinakin on pidettävä kiinni tulevaisuudesta ja uskottava, että sillä on vielä tarjottavaa. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että jatkosodan kenttäkirjeissä viitataan monipuolisesti tulevaisuuteen.