Suloisia kaneja ja verisiä kirveitä: Feministisen kauhun muodostuminen abjektion kautta Mona Awadin romaanissa Bunny

Abstract

Tutkielmassani käsittelen Mona Awadin romaania Bunny (2019) abjektion käsitteen kautta. Tarkastelen, kuinka abjektiolla luodaan feminististä kauhua, ja testaan miten feministisen kauhun käsite soveltuu teoksen analyysiin. Jaan analyysini kolmeen romaanin temaattiseen osa-alueeseen, jotka liitän teoriaviitekehykseni pohjalta naiseuden abjektioon. Naisellisuuden, mieshybridien sekä naisten suorittaman väkivallan valikoituminen analyysin kohteiksi mahdollistaa monipuolisen abjektion tarkastelun romaanin teemojen osalta. Teoriaviitekehykseni muodostuu tutkielmassani feministisestä teoriasta ja kauhun lajipiirteiden tutkimuksen näkökulmasta. Feministisen teorian näkökulmaksi olen valinnut Judith Butlerin (1990/1999) näkemyksen sukupuolen rakentumisesta yhteiskunnallisen diskurssin ja kulttuurin rakenteiden tuotoksena. Keskeisenä ajatuksena toimii myös sukupuolen performatiivisuus. Julia Kristevan (1982) määrittelemä abjektion käsite soveltuu feministiseen teoriaan, sillä naiseuden abjektiot kommentoivat sukupuoleen kohdistettuja odotuksia ja normeja. Yhteys kauhun elementteihin näyttäytyy myös normien kautta, erityisesti niiden rajojen rikkomisessa. Kauhun analyysissa hyödynnän erityisesti Irma Perttulan (2011) ja Andrew Smithin (2013) määritelmiä groteskin ja subliimin käsitteille, joihin abjekti ahdinko on yhdistettävissä. Tutkielmani keskeisenä lähtökohtana on, että Bunny kommentoi sukupuoleen liitettyjä rooleja ja odotuksia, joita heteroseksuaaliset yhteiskunnalliset rakenteet ylläpitävät. Romaanissa naiset pyydystävät eläviä kaneja ja luovat niistä mieshybridejä, jotka palvelevat naisia heidän haluamallaan tavalla. Tutkielmani johtopäätöksinä esitän, että naiset kääntävät sukupuolen valta-asetelman ylösalaisin, millä kommentoidaan naiseuden normeja. Bunnyn esitykset naiseudesta rakentavat teemoja valta-asetelmista, naisellisuudesta, naisten sisäisestä naisvihasta sekä yhteiskunnan luomista sukupuolinormien ongelmista. Bunny esittää haasteita, joita naiset kohtaavat arvioidessaan omaa suhtautumistaan sukupuolirooleihin. Abjektion kautta havainnollistetaan identiteetin horjumista ja uudellenrakentamista, jota naiset joutuvat läpikäymään heteronormatiivisten rakenteiden takia. Tutkielmani osoittaa, kuinka feministinen kauhu toimii kauhugenren elementtejä lainaavan romaanin analyysin välineenä. Johtopäätösten myötä esitän, että Bunny nostaa naiseuden abjektioiden myötä esiin sellaisia näkökulmia, jotka helposti jäävät huomiotta yhteiskunnallisessa diskurssissa. Tutkielmani tukee myös feministisen teoriaviitekehykseni ajatusta siitä, että naiseus on yhteiskunnan rakentama epämääräinen konstruktio, johon vaikuttavat heteroseksuaalisen mallin mukaiset odotukset.