Perheen ja sosiaalisen median vaikutus nuorten ideologisiin asenteisiin ja polarisaatioon

Abstract

Poliittinen polarisaatio on herättänyt laajaa huomiota ja noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi viime vuosina. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin ideologista poliittista polarisaatiota yhdeksäsluokkalaisten nuorten keskuudessa poliittisen sosialisaation näkökulmasta. Poliittisen sosialisaation osalta tutkielmassa keskityttiin sosialisaatioagentteina perheeseen ja sosiaaliseen mediaan. Tavoitteena oli selvittää, miten perheen ja sosiaalisen median poliittinen sosialisaatio vaikuttavat yhdeksäsluokkalaisten nuorten sosiokulttuurisiin asenteisiin ja mitkä tekijät selittävät mahdollista asenteiden vaihtelua. Lisäksi aihetta tarkasteltiin myös sukupuolen näkökulmasta.

Nuorten sosiokulttuuristen asenteiden polarisaatiota mitattiin GAL–TAN-akselia hyödyntämällä. GAL–TAN-akseli huomioi asenteet kulttuurista ja yhteiskunnasta ja on yksi keskeisimmistä poliittista jakolinjoista tänä päivänä. GAL–TAN-akselin avulla tutkitaan tässä tutkielmassa nuorten liberaaleja ja konservatiivisia asenteita ja tulkitaan nuorten poliittista polarisaatiota. Poliittisella polarisaatiolla viitataan ilmiöön, jossa poliittiset asenteet eriävät keskeltä kohti ideologisia ääripäitä. Polarisaatiota tutkittiin poliittisen sosialisaation näkökulmasta, millä tarkoitetaan prosessia, jossa opitaan yhteiskunnalliset ja poliittiset normit, arvot sekä käyttäytymismallit. Perhe ja sosiaalinen media ovat tutkielmassa tarkasteltavan ikäluokan elämässä tärkeitä poliittisen sosialisaation agentteja. Näiden kahden sosialisaatioagentin vaikutusta nuorten polarisaatioon tutkittiin sosialisaatioagenttien heikon ja vahvan vaikutuksen perusteella.

Tutkielman aineistona käytettiin FAPEP-kyselytutkimusaineistoa, joka on edustava valtakunnallinen aineisto yhdeksäsluokkalaisista. Aineisto on kerätty vuonna 2021. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin: kuvailevana menetelmänä hyödynnettiin ristiintaulukointia ja selittävänä menetelmänä lineaarista regressioanalyysia.

Tutkielman analyysit osoittavat, että etenkin sosiaalisen median vahva vaikutus poliittisen sosialisaation prosessissa vaikuttaa nuoriin siten, että he ovat ideologisilta asenteiltaan liberaalimpia. Sosiaalisen median heikko vaikutus on puolestaan yhteydessä hieman konservatiivisempiin asenteisiin yhdeksäsluokkalaisissa nuorissa. Tutkielman keskeinen löydös on, että perheen vahva vaikutus poliittisen sosialisaation agenttina ei ole yhtä voimakas nuorten ideologisiin asenteisiin kuin sosiaalisen median vaikutus, vaan perhe toimii jopa eriytyviä asenteita hillitsevänä tekijänä. Tulosten mukaan naissukupuoli on yhteydessä liberaalimpiin ideologisiin asenteisiin, kun miessukupuoli on yhteydessä konservatiivisempiin ideologisiin asenteisiin. Etenkin sosiaalisen median ryhmien ja algoritmien mahdollistama kaikukammioilmiö saattaa vahvistaa osaltaan nuorten ideologista eriytymistä. Perheet saattavat puolestaan tarjota nuorille keskustelupaikan, jossa ei anneta yhtä vahvaa syötettä ideologiselle eriytymiselle, kuin mitä sosiaalinen media antaa, vaikkakin aiemman tutkimuksen perusteella perheen poliittinen sosialisaatio saattaa myös altistaa nuoren ideologiselle eriytymiselle.