"Much Better When One Person Decides Than When Ten Don’t" : How Moomin Comics Depict Political Concepts
Taipaleenmäki, Maria (2025)
Taipaleenmäki, Maria
2025
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505286318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505286318
Tiivistelmä
Lars Jansson, the brother of Tove Jansson, the creator of Moomins, was the author and artist of Moomin comics published as a daily comic strip in the London Evening News for over 15 years during the 1960s and 1970s. These are full-length stories for adults in the form of graphic novels, featuring humour in sarcastic observations of social phenomena. This thesis is an investigation into metafunctions and their use in political terminology related to different types of governments depicted in the ‘Moomin the Colonist’ comic. The six chosen political terms were found in 25 of 81 strips of the total narrative, and from these 25 strips seven were selected for further analysis.
The aim was to find out how multimodality of a simple newspaper comic helps the reader to grasp these abstract terms. Comics are combinations of more than one semiotic system, so as a theoretical framework for this analysis, both Systemic Functional Linguistic theory and visual social semiotics are used. Governments are social constructs, therefore in this thesis the focus is on the interaction and the communication between characters. The interpersonal metafunction was chosen as the central focal point, and it is inspected also as the ways of communicating the message from the author to the reader.
Analysis of the data demonstrates how visual imagery strengthens the message and helps the reader to understand different concepts, even if they do not fully understand the terms used. In this way the multimodality has its place in communicating abstract ideas and increasing accessibility. The results could be of use for promoting government communications in comic form, if there is a need to explain abstract terms in a more in-depth level using multimodal text. Lars Jansson, Tove Janssonin veli, jatkoi sisarensa työtä muumisarjakuvien käsikirjoittajana ja piirtäjänä yli 15 vuoden ajan 1960- ja 1970-luvuilla. Harva tietää, että muumisarjakuvaa julkaistiin aluksi vain englanniksi päivittäisenä sarjakuvana brittiläisessä London Evening News -sanomalehdessä. Tämä tutkielma tarkastelee ’Muumit uudisasukkaina’ sarjakuvatarinaa multimodaalisena tuotteena, ja siinä esiintyviä kielellisiä metafunktioita. Valitsin kuusi poliittista termiä, joita on käytetty yhteensä 25:ssa tarinan 81 sarjakuvastripistä. Analyysini aineisto koostuu näistä 25 stripistä, joista seitsemän on valittu tarkempaan tarkasteluun.
Tutkielman tavoitteena oli löytää tapoja, joilla sanomalehtisarjakuvan tapainen tiivis multimodaalinen teksti pystyy kuvaamaan ymmärrettävästi eri hallintomuotojen kaltaisia abstrakteja termejä. Sarjakuvat ovat yhdistelmiä useista eri semioottisista järjestelmistä, joten myös tutkimuksen viitekehyksenä on käytetty yhdistelmää kahdesta eri teoriasta. Systeemisfunktionaalinen kieliteoria sekä visuaalinen sosiosemioottinen teoria sopivat tämänkaltaiseen multimodaaliseen kuvan ja sanan muodostaman merkitysjärjestelmän analysointiin. Eri hallintomuodot ovat ihmisten laatimia sosiaalisia konstruktioita, joten tutkielmassa keskitytään erityisesti sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen merkitystasoon, eli interpersoonaiseen metafunktioon. Interpersoonainen metafunktio kurottaa kohti tekstin hahmojen välisiä sekä tekstin ja lukijan välisiä vuorovaikutuksen keinoja.
Aineiston analysointi paljastaa tapoja, joilla kuvallinen ilmaisu voi vahvistaa viestiä, ja kuinka se tukee luetun ymmärtämistä jopa silloin kun lukija ei täysin ymmärrä käytettyjä termejä. Multimodaalisuudella on siis paikkansa abstraktien käsitteiden kuvailussa, sekä mahdollisesti myös saavutettavuuden lisäämisessä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi valtiohallinnon viestinnässä, kun tavoitteena on luoda ymmärrettävää, laajalle kohdeyleisölle sopivaa sisältöä abstrakteista aiheista.
The aim was to find out how multimodality of a simple newspaper comic helps the reader to grasp these abstract terms. Comics are combinations of more than one semiotic system, so as a theoretical framework for this analysis, both Systemic Functional Linguistic theory and visual social semiotics are used. Governments are social constructs, therefore in this thesis the focus is on the interaction and the communication between characters. The interpersonal metafunction was chosen as the central focal point, and it is inspected also as the ways of communicating the message from the author to the reader.
Analysis of the data demonstrates how visual imagery strengthens the message and helps the reader to understand different concepts, even if they do not fully understand the terms used. In this way the multimodality has its place in communicating abstract ideas and increasing accessibility. The results could be of use for promoting government communications in comic form, if there is a need to explain abstract terms in a more in-depth level using multimodal text.
Tutkielman tavoitteena oli löytää tapoja, joilla sanomalehtisarjakuvan tapainen tiivis multimodaalinen teksti pystyy kuvaamaan ymmärrettävästi eri hallintomuotojen kaltaisia abstrakteja termejä. Sarjakuvat ovat yhdistelmiä useista eri semioottisista järjestelmistä, joten myös tutkimuksen viitekehyksenä on käytetty yhdistelmää kahdesta eri teoriasta. Systeemisfunktionaalinen kieliteoria sekä visuaalinen sosiosemioottinen teoria sopivat tämänkaltaiseen multimodaaliseen kuvan ja sanan muodostaman merkitysjärjestelmän analysointiin. Eri hallintomuodot ovat ihmisten laatimia sosiaalisia konstruktioita, joten tutkielmassa keskitytään erityisesti sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen merkitystasoon, eli interpersoonaiseen metafunktioon. Interpersoonainen metafunktio kurottaa kohti tekstin hahmojen välisiä sekä tekstin ja lukijan välisiä vuorovaikutuksen keinoja.
Aineiston analysointi paljastaa tapoja, joilla kuvallinen ilmaisu voi vahvistaa viestiä, ja kuinka se tukee luetun ymmärtämistä jopa silloin kun lukija ei täysin ymmärrä käytettyjä termejä. Multimodaalisuudella on siis paikkansa abstraktien käsitteiden kuvailussa, sekä mahdollisesti myös saavutettavuuden lisäämisessä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi valtiohallinnon viestinnässä, kun tavoitteena on luoda ymmärrettävää, laajalle kohdeyleisölle sopivaa sisältöä abstrakteista aiheista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11026]
