Koko kansan demokraattinen koulu : Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja koulu-uudistus 1945–1948

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) koulu-uudistukseen liittyviä näkemyksiä ja tavoitteita vuosina 1945–1948. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaista keskusteluja peruskoulu-uudistuksesta käytiin kansandemokraattien eduskuntaryhmässä ja millaisia tavoitteita uudistukseen haluttiin sisällyttää. Lisäksi tarkastellaan millaisia ideologisia motiiveja ja päämääriä uudistuksen sisällön suunnittelun taustalla oli ja kuinka se suhteutui marxilaiseen teoriaan. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on käytetty SKDL:n eduskuntaryhmän ja sen työvaliokunnan pöytäkirjoja ja täydentävänä lähdemateriaalina SKDL:n valistusjaoston koulun uudistamista koskevaa aineistokokoelmaa, Anna Nevalaisen toivomusaloitetta numero 118, sekä SKDL:n kulttuuriohjelmaa. Tutkimus edustaa poliittista ja aatehistoriaa pohjautuen Suomen kylmän sodan ja ”vaaran vuosien” aikaisen vasemmistolaisen työväenliikkeen, sekä koulujärjestelmää ja peruskoulua käsittelevän tutkimuksen perinteille. Siinä hyödynnetään laadullista sisällönanalyysia ja teoriaohjautuvaa tutkimusmetodia. Tutkimuksessa edetään ensin yleisemmältä tasolta eduskuntaryhmässä käytyjen keskustelujen tarkastelusta tarkemmin niissä esitettyjen tavoitteiden ja vaatimusten analysoimiseen, sekä lopuksi näiden arvioimiseen marxilaisen teorian näkökulmasta. Koulukysymys oli kansandemokraateille tärkeä, mutta se jäi käytännössä priorisoimisen tarpeesta usein vähemmälle huomiolle suhteessa sisä-, ulko-, sosiaali- ja talouspoliittisiin kysymyksiin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että merkittäviä koulupoliittisia keskusteluita eduskuntaryhmässä käytiin tarkastelujakson aikana vain kaksi. Näissä keskusteluissa korostuivat kansandemokraateista aktiivisimpien koulunuudistajien Anna Nevalaisen ja Yrjö Ruudun näkemykset. Kansandemokraateille keskeisiä sosiaalisia tavoitteita oli koulun demokratisoiminen sisällöllisesti puhdistamalla siitä taantumuksellinen ja fasistinen henki, sekä tarjota kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet koulunkäynnille yhtenäiskoulumallin pohjalta. Kasvatuksellisesti koulun tuli valmentaa elävää elämää varten, tarjota yleissivistystä, eikä olla liian teoreettista tai pänttäyspainotteista. Kansandemokraattien koulun uudistukseen liittyviä vaatimuksia voidaan ymmärtää marxilaisen teorian näkökulmasta työväestön asemaa parantavana uudistuksena, joka haastaa vallitsevaa luokkarakennetta ja edistää siirtymistä kohti sosialismia.