”That equality, that freedom is not here” : Maahanmuuttaneiden diskurssit, positiot ja ihanteet suomalaisessa yhteiskunnassa

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee maahanmuuttajien omia käsityksiä asemastaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä, miten he merkityksellistävät kokemuksiaan. Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan jatkuvasti, mutta heidän oma äänensä jää usein kuulumattomiin. Tutkielmani pyrkii täyttämään tätä aukkoa analysoimalla maahanmuuttajien omaa kerrontaa diskurssianalyyttisellä otteella. Aineisto koostuu 12 eri lähtömaita edustavan maahanmuuttajan teemahaastattelusta, jotka on kerätty vuosina 2022–2023 osana laajempaa Suomen Akatemian ja Eemil Aaltosen Säätiön rahoittamaa SITEs-tutkimushanketta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa diskurssin, subjektiposition ja ihannesubjektiviteetin käsitteisiin, joiden avulla tarkastellaan maahanmuuttajien tapoja asemoida itsensä suhteessa suomalaisen yhteiskunnan odotuksiin. Analyysissa muotoutui kolme päätason diskurssikategoriaa: aktiivisuutta korostavat, hyväksymistä ja mukautumista korostavat sekä kriittisyyttä korostavat diskurssit. Näistä muodostui seitsemän erilaista diskurssia, subjektipositiota ja ihannesubjektia. Aktiivisuutta korostavissa diskursseissa painottuu yksilön oma toimijuus ja meritokraattinen menestyminen. Hyväksymistä ja mukautumista korostavat diskurssit kuvastavat maahanmuuttajien kokemaa painetta sopeutua yhteiskunnan odotuksiin, usein sietämällä epäoikeudenmukaista kohtelua. Kriittisyyttä korostavat diskurssit tuovat esiin maahanmuuttajien kykyä tunnistaa ja kyseenalaistaa yhteiskunnan eriarvoisuutta tuottavia rakenteita. Keskeisinä subjektipositioina aineistossa näyttäytyivät vaiennettu, syrjitty ja altavastaaja, mikä kuvaa maahanmuuttajien kohtaamaa jännitettä rasismin ja syrjinnän kanssa. Samalla haastateltavat rakensivat itsestään kuvia erilaisilla ihannesubjekteilla, kuten meritokraattisesti menestyneenä, järjestelmään sulautujana tai normeja haastavana toimijana. Tutkielma osoittaa, että maahanmuuttajien arki rakentuu jatkuvien, usein jännitteisissä asemissa tapahtuvien neuvotteluiden varaan. Tulokset nostavat esiin kysymyksen määrittelyvallasta ja yhteiskunnallisesta vallankäytöstä. Vaikka Suomi virallisesti sitoutuu yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, käytännössä maahanmuuttajien kuuluminen yhteiskuntaan määrittyy ehdolliseksi. Heidän oikeutensa ja hyväksyntänsä riippuvat kyvystä täyttää tiettyjä kriteerejä, kuten työllisyyttä, sopeutuvuutta ja "hyödyllisyyttä" yhteiskunnalle. Tämä ehdollisen kuulumisen järjestelmä on ristiriidassa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan kanssa, jossa perusoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille synnynnäisesti - ei ansaittavina etuuksina tai suorituksen perusteella. Tutkimus paljastaa, kuinka universaalit ihmisoikeudet muuttuvat käytännössä ehdollisiksi, kun ne kohdistuvat maahanmuuttajiin.