Developing Human Capital and Productivity through Workplace Learning: Research of the 70-20-10 Model in UPM Sourcing
Jokiaho, Ella (2025)
Jokiaho, Ella
2025
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505286302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505286302
Tiivistelmä
This thesis investigates how human capital development and workplace learning enhance organizational productivity and adaptability, focusing on the practical application of the 70-20-10 learning model. The study aims to provide insights into how continuous learning can build future-proof human capital and sustain competitiveness in rapidly evolving business environment. Using a mixed-method approach, the study combines a comprehensive literature review and qualitative research to examine learning practices at UPM Sourcing. This case study investigates how UPM integrates the 70-20-10 model to support employee development, displaying how learning solutions can support organizational goals and address future competence requirements.
The 70-20-10 learning model highlights that 70% of learning occurs through on-the-job experiences, 20% through social interactions, and only 10% through formal training. The findings illustrate that while formal training lays the foundation, real impact occurs through experiential and social learning. The research emphasizes the significance of creating a culture that supports development and learning to promote continuous growth and improvement. Companies that can adopt this culture experience significant improvements in productivity, innovation, and employee engagement. Managerial involvement, peer-to-peer knowledge sharing, and structured learning pathways can be effective tools for supporting learning and integrating the acquired skills into practice. Additionally, the growing role of digital learning tools and artificial intelligence opens new possibilities for creating personalized and scalable learning solutions that address future needs.
A key theoretical framework underpinning this thesis is the theory of human capital (Becker, 1964), which highlights the role of education and training as investments that enhance an individual’s productive capacity. According to this theory, human capital represents the economic value of skills, knowledge, and competencies accumulated through education, training, and experience. Companies that invest in human capital development are likely to experience measurable economic returns, including increased productivity, innovation, and organizational resilience. Training and continuous learning contribute directly to enhancing employees’ performance, making them more valuable assets to the company. Furthermore, the research emphasizes the economic rationale behind such investments: while they may have short-term costs, the long-term benefits outweigh the initial expenses.
In conclusion, this thesis demonstrates that human capital development through continuous learning is essential for organizations to remain competitive. By aligning learning strategies with business objectives, companies can strengthen their workforce, drive innovation, and maintain sustainable growth. The case study of UPM Sourcing not only illustrates how learning initiatives can be effectively tailored to meet evolving business challenges and future demands but also highlights the strategic role of learning in enhancing organizations’ development. It underscores the need for companies to focus not only on investing in technical skills but also on building cognitive and social capabilities that are crucial for long-term business success. Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään, kuinka inhimillisen pääoman kehittäminen ja työpaikkaoppiminen voivat parantaa organisaation tuottavuutta ja sopeutumiskykyä, keskittyen erityisesti 70–20–10-oppimismallin soveltamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin, miten jatkuva oppiminen auttaa rakentamaan tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa osaamista ja ylläpitämään kilpailukykyä nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä. Tutkimus yhdistää laajan kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen tutkimuksen, joissa tarkastellaan UPM Sourcingin oppimiskäytäntöjä. Tapaustutkimus osoittaa, miten UPM hyödyntää 70–20–10-mallia työntekijöiden osaamisen kehittämisessä ja miten oppimisratkaisut voivat tukea organisaation strategisia tavoitteita sekä vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
70–20–10-oppimismalli korostaa, että 70 % oppimisesta tapahtuu työssä, 20 % sosiaalisten vuorovaikutusten kautta ja vain 10 % muodollisen koulutuksen avulla. Tulokset osoittavat, että muodollinen koulutus luo tärkeän pohjan oppimiselle, mutta todellinen hyöty saavutetaan vasta käytännön ja sosiaalisen oppimisen kautta. Tutkimus korostaa kehitystä ja oppimista tukevan organisaatiokulttuurin merkitystä jatkuvan kasvun ja uudistumisen tukemisessa. Organisaatiot, jotka onnistuvat omaksumaan tällaisen kulttuurin, hyötyvät merkittävästi tuottavuuden, innovaatioiden ja henkilöstön sitoutumisen kasvusta. Esimiesten tuki, vertaisoppiminen ja oppimispolut ovat keskeisiä keinoja oppimisen tukemisessa ja opittujen taitojen viemisessä käytäntöön. Lisäksi digitaalisten oppimisratkaisujen ja tekoälyn kasvava rooli avaa uusia mahdollisuuksia luoda yksilöllisiä oppimisratkaisuja tehostamaan työpaikkakoulutusta.
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu inhimillisen pääoman teoriaan (Becker, 1964), joka korostaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen merkitystä investointeina, jotka lisäävät yksilön tuottavuutta. Inhimillinen pääoma muodostuu koulutuksen, osaamisen ja kokemuksen kautta kertyvästä taloudellisesta arvosta. Yritykset, jotka panostavat inhimillisen pääoman kehittämiseen, voivat saavuttaa mitattavia taloudellisia hyötyjä, kuten korkeampaa tuottavuutta, vahvempaa innovaatiokykyä ja parempaa sopeutumiskykyä. Koulutus ja jatkuva oppiminen parantavat työntekijöiden suorituskykyä ja tekevät heistä entistä arvokkaampia yritykselle. Vaikka nämä investoinnit voivat aiheuttaa lyhytaikaisia kustannuksia, tutkimus osoittaa, että pitkän aikavälin hyödyt ylittävät selvästi alkuperäiset panostukset.
Tutkielman päätelmänä on, että inhimillisen pääoman kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat ratkaisevia tekijöitä organisaatioiden kilpailukyvyn säilyttämisessä. Kun oppimisstrategiat linjataan yrityksen liiketoimintatavoitteisiin, organisaatiot voivat vahvistaa työvoimaansa, edistää innovaatioita ja ylläpitää kestävää kasvua. UPM Sourcing -tapaustutkimus ei ainoastaan osoita, miten oppimisaloitteet voidaan sovittaa vastaamaan muuttuvia liiketoiminnan haasteita ja tulevaisuuden tarpeita, vaan myös korostaa oppimisen strategista roolia organisaation kehityksen kannalta. On tärkeää, että yritykset keskittyvät teknisten taitojen kehittämisen lisäksi myös kognitiivisten ja sosiaalisten valmiuksien rakentamiseen, jotka ovat olennaisia pitkäaikaisen menestyksen kannalta.
The 70-20-10 learning model highlights that 70% of learning occurs through on-the-job experiences, 20% through social interactions, and only 10% through formal training. The findings illustrate that while formal training lays the foundation, real impact occurs through experiential and social learning. The research emphasizes the significance of creating a culture that supports development and learning to promote continuous growth and improvement. Companies that can adopt this culture experience significant improvements in productivity, innovation, and employee engagement. Managerial involvement, peer-to-peer knowledge sharing, and structured learning pathways can be effective tools for supporting learning and integrating the acquired skills into practice. Additionally, the growing role of digital learning tools and artificial intelligence opens new possibilities for creating personalized and scalable learning solutions that address future needs.
A key theoretical framework underpinning this thesis is the theory of human capital (Becker, 1964), which highlights the role of education and training as investments that enhance an individual’s productive capacity. According to this theory, human capital represents the economic value of skills, knowledge, and competencies accumulated through education, training, and experience. Companies that invest in human capital development are likely to experience measurable economic returns, including increased productivity, innovation, and organizational resilience. Training and continuous learning contribute directly to enhancing employees’ performance, making them more valuable assets to the company. Furthermore, the research emphasizes the economic rationale behind such investments: while they may have short-term costs, the long-term benefits outweigh the initial expenses.
In conclusion, this thesis demonstrates that human capital development through continuous learning is essential for organizations to remain competitive. By aligning learning strategies with business objectives, companies can strengthen their workforce, drive innovation, and maintain sustainable growth. The case study of UPM Sourcing not only illustrates how learning initiatives can be effectively tailored to meet evolving business challenges and future demands but also highlights the strategic role of learning in enhancing organizations’ development. It underscores the need for companies to focus not only on investing in technical skills but also on building cognitive and social capabilities that are crucial for long-term business success.
70–20–10-oppimismalli korostaa, että 70 % oppimisesta tapahtuu työssä, 20 % sosiaalisten vuorovaikutusten kautta ja vain 10 % muodollisen koulutuksen avulla. Tulokset osoittavat, että muodollinen koulutus luo tärkeän pohjan oppimiselle, mutta todellinen hyöty saavutetaan vasta käytännön ja sosiaalisen oppimisen kautta. Tutkimus korostaa kehitystä ja oppimista tukevan organisaatiokulttuurin merkitystä jatkuvan kasvun ja uudistumisen tukemisessa. Organisaatiot, jotka onnistuvat omaksumaan tällaisen kulttuurin, hyötyvät merkittävästi tuottavuuden, innovaatioiden ja henkilöstön sitoutumisen kasvusta. Esimiesten tuki, vertaisoppiminen ja oppimispolut ovat keskeisiä keinoja oppimisen tukemisessa ja opittujen taitojen viemisessä käytäntöön. Lisäksi digitaalisten oppimisratkaisujen ja tekoälyn kasvava rooli avaa uusia mahdollisuuksia luoda yksilöllisiä oppimisratkaisuja tehostamaan työpaikkakoulutusta.
Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu inhimillisen pääoman teoriaan (Becker, 1964), joka korostaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen merkitystä investointeina, jotka lisäävät yksilön tuottavuutta. Inhimillinen pääoma muodostuu koulutuksen, osaamisen ja kokemuksen kautta kertyvästä taloudellisesta arvosta. Yritykset, jotka panostavat inhimillisen pääoman kehittämiseen, voivat saavuttaa mitattavia taloudellisia hyötyjä, kuten korkeampaa tuottavuutta, vahvempaa innovaatiokykyä ja parempaa sopeutumiskykyä. Koulutus ja jatkuva oppiminen parantavat työntekijöiden suorituskykyä ja tekevät heistä entistä arvokkaampia yritykselle. Vaikka nämä investoinnit voivat aiheuttaa lyhytaikaisia kustannuksia, tutkimus osoittaa, että pitkän aikavälin hyödyt ylittävät selvästi alkuperäiset panostukset.
Tutkielman päätelmänä on, että inhimillisen pääoman kehittäminen ja jatkuva oppiminen ovat ratkaisevia tekijöitä organisaatioiden kilpailukyvyn säilyttämisessä. Kun oppimisstrategiat linjataan yrityksen liiketoimintatavoitteisiin, organisaatiot voivat vahvistaa työvoimaansa, edistää innovaatioita ja ylläpitää kestävää kasvua. UPM Sourcing -tapaustutkimus ei ainoastaan osoita, miten oppimisaloitteet voidaan sovittaa vastaamaan muuttuvia liiketoiminnan haasteita ja tulevaisuuden tarpeita, vaan myös korostaa oppimisen strategista roolia organisaation kehityksen kannalta. On tärkeää, että yritykset keskittyvät teknisten taitojen kehittämisen lisäksi myös kognitiivisten ja sosiaalisten valmiuksien rakentamiseen, jotka ovat olennaisia pitkäaikaisen menestyksen kannalta.
