Fyysisen toimintakyvyn yhteys suun terveyteen

Abstract

Väestön ikääntyessä suun terveyden merkitys korostuu osana kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakyvyn ylläpitoa. Tämä kvantitatiivinen tutkimus tarkastelee fyysisen toimintakyvyn – erityisesti yläraajojen liikkuvuuden – yhteyttä iäkkäiden henkilöiden suun terveyteen ja suuhoitotottumuksiin sekä koettuun suun terveyteen. Aineistona käytettiin FinTerveys 2017 -tutkimusta, ja analyysit keskittyivät suun omahoitotottumuksiin (harjaus- ja hammasvälien puhdistustiheys) sekä koettuun suun terveyteen.

Tulokset osoittivat, että yläraajojen liikkuvuusrajoitteet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä päivittäisiin suunhoitorutiineihin. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoitti, että 75 vuotta täyttäneet harjasivat hampaansa useammin kuin nuoremmat ikäryhmät. Sukupuoli, työtilanne ja siviilisääty olivat yhteydessä sekä suun omahoitotottumuksiin että koettuun suun terveyteen: naiset, parisuhteessa elävät ja palkkatyössä olevat henkilöt arvioivat suun terveytensä myönteisemmäksi ja noudattivat suositeltuja puhdistustottumuksia säännöllisemmin kuin muut ryhmät.

Koetun suun terveyden ja niveltoimintakyvyn välinen yhteys jäi epäselväksi, mutta koulutustaso ja työtilanne nousivat esiin merkittävinä taustatekijöinä. Korkeasti koulutetut ja palkkatyössä olevat arvioivat suunsa terveydentilan myönteisemmäksi kuin muut.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden suun terveyden edistämisessä ja riskiryhmien tunnistamisessa. Erityistä huomiota tulisi kohdentaa niihin ryhmiin, jotka harvemmin noudattavat suositeltuja suuhygieniarutiineja – kuten miehiin, yksinasuviin ja työelämän ulkopuolella oleviin. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella muun muassa suunhoitovälineiden käytön, hammasproteesien ja kroonisten sairauksien vaikutuksia suun terveyteen.

As the population ages, the importance of oral health becomes more important as part of overall wellbeing and functional capacity maintenance. This quantitative study examines the association of physical functioning - particularly upper limb mobility - with oral health and oral care habits and perceived oral health in older people. The FinTerveys 2017 survey was used as data and analyses focused on oral self-care habits (frequency of brushing and interdental cleaning) and perceived oral health.

Results showed that upper limb mobility limitations were statistically significantly associated with daily oral care routines. For example, shoulder uplift and internal rotation constraints increased the likelihood of cleaning the interdental spaces at least once a day. Age group analysis showed that people aged 75 and over brushed their teeth more often than younger age groups. Gender, employment status and marital status were associated with both oral self-care habits and perceived oral health: women, couples and employed people were more likely to rate their oral health positively and to follow recommended cleaning habits more regularly than other groups.

The relationship between perceived oral health and joint function remained unclear, but education level and work status emerged as important determinants. Highly educated and employed people rated their oral health more positively than others.

The results of the study can be used to promote the oral health of older people and identify groups at risk. Particular attention should be paid to those groups who are less likely to follow recommended oral hygiene routines - such as men, single people and people outside the labour force. Further research should look at the impact of factors such as the use of oral appliances, dentures and chronic diseases on oral health.