Uusien opiskelijoiden näkemyksiä tuutoroinnin merkityksestä opintoihin ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymisessä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uusien opiskelijoiden näkemyksiä tuutoroinnin merkityksestä opintoihin ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymisessä. Kiinnittymistä voidaan määritellä monin eri tavoin, sitä on kuvattu esimerkiksi opiskelijan ja korkeakouluyhteisön välisen sidoksen vahvistumiseksi. Tuutorointi on uusille opiskelijoille mahdollistettua ohjausta ja tukea, jonka tavoitteena on opiskelijoiden integroiminen osaksi yliopistoyhteisöä. Pyrimme tutkimuksen avulla selvittämään, millä tavoin tuutorointi pystyy tukemaan uusia opiskelijoita opintoihin ja opiskelijayhteisöihin kiinnittymisessä.

Tutkimusaineisto koostui 16 vastauksesta, jotka kerättiin Microsoft Forms -lomakkeella maaliskuussa 2025. Aineisto kerättiin kirjoituskutsulla Tampereen yliopiston Kasvatuksen ja kulttuurin tiedekunnassa syksyllä 2024 aloittaneilta opiskelijoilta. Tutkimuksen analyysimenetelminä hyödynnettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja teemoittelua. Käytimme analyysin tukena Korhosen opiskelijalähtöistä kiinnittymismallia, jonka mukaan onnistunut opintoihin kiinnittyminen edellyttää kuulumisen tunteen syntymistä, syvenevää osallistumisprosessia opiskeluun liittyviin yhteisöihin sekä akateemisten opiskelutaitojen hallintaa. Näiden kategorioiden lisäksi aineistosta nousi esiin myös muita teemoja, joista kokosimme tulososioon neljännen kokonaisuuden nimellä tuutoreiden merkitys.

Valtaosa vastanneista koki tuutoroinnin erittäin merkittävänä tekijänä kiinnittymiselle. 16 vastaajasta vain yksi koki, ettei tuutorointi auttanut kiinnittymisessä juuri lainkaan. Kun kiinnittymistä tarkasteltiin opiskelijayhteisöjen näkökulmasta, koettiin tuutoroinnin auttavan kiinnittymisessä erityisesti luomalla mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, ainejärjestöihin ja opiskelijakulttuuriin. Tuutorit koettiin pääosin erittäin helposti lähestyttäviksi ja hyvää yhteishenkeä luoviksi, mikä auttoi opintojen alkuvaiheen jännityksen lieventämisessä. Tuutorit tarjosivat opiskelijoille myös sellaista käytännön tietoa, mitä ei yliopiston virallisissa tilaisuuksissa käsitelty. Tuutoroinnissa koettiin tiedon välittämisen ohella merkittäväksi myös emotionaalinen ja sosiaalinen tuki. Kun kiinnittymistä tarkasteltiin opintojen näkökulmasta, esiintyi vastauksissa enemmän hajontaa. Osa koki, että tuutorointi edesauttoi opintoihin kiinnittymistä esimerkiksi auttamalla kurssiilmoittautumisissa sekä esittelemällä erilaisia vapaasti valittavia opintoja, mutta osa koki, ettei tuutorointi auttanut opintoihin kiinnittymisessä juuri lainkaan.