Lapsen temperamentin vaikutus äidin mielialaoireiden ja lapsen tunnekylmien piirteiden yhteyteen

Abstract

Tunnekylmien piirteiden taustalla on sekä geneettisiä että kasvuympäristöön liittyviä tekijöitä. Jo vauvaiässä voidaan tunnistaa varhaisia ennustavia merkkejä lapsen tunnekylmien piirteiden kehittymisestä. Vauvan temperamenttia tarkastelemalla on mahdollista havaita yksilöllisiä eroja itsesäätelyssä ja reaktiivisuudessa ympäristöön. Temperamentin on osoitettu vaikuttavan kasvuympäristön ja lapsen kehityksen väliseen yhteyteen. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella äidin mielialaoireiden yhteyttä lapsen tunnekylmien piirteiden kehittymiseen sekä tutkia, moderoiko lapsen temperamentti – negatiivinen emotionaalisuus ja sen alapiirre pelokkuus – äidin mielialaoireiden ja lapsen tunnekylmien piirteiden yhteyttä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole tutkittu äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteyttä lapsen tunnekylmien piirteiden kehittymiseen. Aikaisempaa tutkimustietoa negatiivisen emotionaalisuuden ja pelokkuuden moderoivasta vaikutuksesta äidin mielialaoireiden ja lapsen tunnekylmien piirteiden yhteyteen ei myöskään ole.

Tutkimusaineisto on osa Empatian kehitys varhaislapsuudessa -tutkimusta, joka käynnistyi vuonna 2019. Tutkimus oli kolmivaiheinen: lapsen ollessa noin 7 ja 20 kuukauden ikäinen mitattiin temperamenttia Infant Behavior Questionnaire Revised (IBQ-R-SF) ja Early Childhood Behavior Questionaire (ECBQ-SF) -kyselyillä ja äidin mielialaoireita Centre for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D) ja Spielberger State-Trait Anxiety Inventory (STAI-6) -itsearviointikyselyillä. Kolmas vaihe toteutettiin lapsen ollessa noin 3.5 vuoden ikäinen, jolloin mitattiin lapsen tunnekylmiä piirteitä äidin täyttämällä Inventory of Callous-Unemotional Traits (ICU) -kyselylomakkeella. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 134 lasta ja heidän äitiään.

Tulokset osoittivat, että äidin mielialaoireet lapsen ollessa 7 ja 20 kuukauden ikäinen ennustivat lapsen tunnekylmiä piirteitä 3-vuotiaana. Lapsen negatiivisen emotionaalisuuden tai pelokkuuden ei havaittu moderoivan tätä yhteyttä. Lisäanalyyseissa ei havaittu selkeää sukupuolen moderoivaa vaikutusta äidin mielialaoireiden ja lapsen tunnekylmien piirteiden väliseen yhteyteen.

Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa äidin mielialaoireiden ja lapsen temperamentin yhteyksistä lapsen tunnekylmien piirteiden kehittymiseen varhaislapsuudessa. Tuloksissa korostuu äidin hyvinvoinnin tukemisen merkitys lapsen varhaisessa kehityksessä. Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää huomioida myös perheen toinen vanhempi, jotta vanhempien mielialaoireiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen saataisiin kokonaisvaltaisempi kuva. Lisäksi jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä ottaa huomioon sosioekonominen asema, sillä sen on havaittu moderoivan vanhempien mielialaoireiden ja vanhemmuuskäyttäytymisen yhteyttä.