”Lohtua, rauhaa, iloa ja inspiraatiota” : Yleisen kirjaston rooli mielenterveyden tukemisessa kirjaston ja asiakkaan näkökulmista

Abstract

Mielenterveyden hyvinvoinnin haasteet ovat olleet kasvussa jo pidempään maailmanlaajuisesti. Koronapandemian aikaan muun muassa sosiaalinen eristäytyminen ja lisääntynyt stressi aiheuttivat kauaskantoisia ongelmia. Kansainvälisellä tutkimuskentällä on tarkasteltu sitä, millä toimin yleinen kirjasto voi tukea asiakkaan mielenterveyden hyvinvointia. Aihepiirin kansallinen ajantasainen tutkimus on erittäin vähäistä, mikä motivoi tämän tutkielman toteuttamista.

Tutkielmassa haluttiin tarkastella sekä kirjaston näkökulmaa omasta toiminnastaan asiakkaiden mielenterveyden tukemiseksi että asiakkaiden suhtautumista kirjastoon ja sen toimintaan mielenterveytensä kautta. Tutkimusta varten kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta kerättiin teoreettinen viitekehys, jonka perusteella suunniteltiin teemahaastattelu. Haastatteluita järjestettiin vuoden 2024 lopussa kolme, ja haastatteluun valitut kirjastojen edustajat olivat Tampereen, Oulun ja Kokkolan kaupunginkirjastojen työntekijöitä. Teemahaastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin laadullisesti. Vuoden 2025 alussa toteutettiin kyselytutkimus, joka luotiin haastatteluiden ja viitekehyksen pohjalta. Kysely oli kaupunginkirjastojen asiakkaiden vastattavissa 7.1.–28.2.2025 ja siihen vastasi 300 asiakasta. Aineisto analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti.

Haastatteluista ilmeni, että asiakkaiden mielenterveyden haasteet havaitaan arjen kirjastotyössä, mutta strategia- ja suunnittelutyössä niitä ei sanallisteta. Kirjastoissa pyritään kuitenkin tavoittamaan erilaisia asiakasryhmiä ja toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä mahdollisimman monien eri yhteisöjen tarpeet huomioiden. Kyselyaineiston mukaan asiakkaat kokevat kirjaston tukevan heidän mielenterveyttään monin tavoin, mutta eivät ajattele tukemisen olevan kirjaston roolin mukainen tehtävä. Koronapandemia vaikutti lähinnä kirjastojen varautumiseen sekä yksilöiden mielenterveyteen, mutta se ei aiheuttanut suuria muutoksia kirjastojen toimintaan tai asiakkaiden suhtautumiseen kirjastoa kohtaan.

Tulosten perusteella yleisellä kirjastolla on positiivinen vaikutus asiakkaiden mielenterveyteen, mutta sekä kirjaston että asiakkaiden näkökulmasta sen tulee pitäytyä kulttuurisessa roolissaan eikä laajentua terveydenhuollon toimialalle. Toisaalta jo olemassa olevia positiivisia vaikutuksia on syytä huomioida, pitää arvossa sekä kehittää entisestään. Lisäksi kirjastojen toimintamahdollisuuksiin kriisitilanteissa tulisi perehtyä.