”Ei yks virhe tee minusta yhtäkkiä huonoa työntekijää” : Asiantuntijan omista virheistään kertominen työyhteisössä
Maula, Heini (2025)
Maula, Heini
2025
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505276258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505276258
Tiivistelmä
Nykypäivänä monessa työyhteisössä asiantuntijatyön arkea on kiire, keskeytykset, informaatiotulva sekä ”multitaskaaminen”. Kiire ja kuormitus töissä altistavat asiantuntijat virheiden tekemiselle. Virheet aiheuttavat usein häpeän ja epäonnistumisen kokemuksia. Omia kasvoja uhkaavasta virheestä voi olla haastavaa kertoa kollegalle tai esihenkilölle, vaikka virheistä kertomalla työyhteisössä voitaisiin hyötyä virheistä. Avoin viestintä virheistä voi mahdollistaa esimerkiksi virheen korjaamisen, vaikutusten minimoimisen tai virheestä oppimisen ja kehittymisen.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tietotyötä tekevät asiantuntijat kertovat omista virheistään työyhteisössä. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään asiantuntijoiden virheistä kertomisen tausta-ajatuksia, virheistä kertomisen tilanteessa tapahtuvaa viestintää sekä työyhteisön roolia virheistä kertomisessa. Kertomista tutkittiin kasvotyön ja asiantuntijuuden näkökulmasta. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä eri aloilla tietotyötä tekevää asiantuntijaa. Haastattelut järjestettiin keväällä 2025. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat, että virheestä kertominen on tunteita sisältävä prosessi, jossa omia kasvoja pyritään korjaamaan tai suojelemaan. Virheistä kertomisen tilanteissa asiantuntijat taustoittivat virhettä, pahoittelivat ja kantoivat vastuun, suojelivat itseään sekä esittivät korjaus- tai jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kertomisen koettiin olevan helpompaa tutummille kollegoille ja esihenkilöille ja kertominen haluttiin tehdä mahdollisuuksien mukaan kasvokkain tai videon tai puhelun välityksellä.
Tulosten mukaan turvalliseksi ja ihmisläheiseksi koetun työyhteisön koettiin edistävän virheistä kertomista. Virheiden kertomista haittaavaa tai jopa salailevaa kulttuuria koettiin hyvin asiakeskeisissä ja korkean hierarkian työyhteisöissä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaankin todeta, että kertomalla virheistä asiantuntijat ovat mukana rakentamassa työyhteisön vuorovaikutuskulttuuria virheisiin liittyen. Toisaalta työyhteisön vuorovaikutuskulttuuri heijastuu myös siihen, miten asiantuntija kertoo virheistään.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen vuorovaikutuskäytäntöjen ja viestintäkulttuurien sekä asiantuntijoiden viestintäosaamisen kehittämisessä.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tietotyötä tekevät asiantuntijat kertovat omista virheistään työyhteisössä. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin selvittämään asiantuntijoiden virheistä kertomisen tausta-ajatuksia, virheistä kertomisen tilanteessa tapahtuvaa viestintää sekä työyhteisön roolia virheistä kertomisessa. Kertomista tutkittiin kasvotyön ja asiantuntijuuden näkökulmasta. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä eri aloilla tietotyötä tekevää asiantuntijaa. Haastattelut järjestettiin keväällä 2025. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittivat, että virheestä kertominen on tunteita sisältävä prosessi, jossa omia kasvoja pyritään korjaamaan tai suojelemaan. Virheistä kertomisen tilanteissa asiantuntijat taustoittivat virhettä, pahoittelivat ja kantoivat vastuun, suojelivat itseään sekä esittivät korjaus- tai jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kertomisen koettiin olevan helpompaa tutummille kollegoille ja esihenkilöille ja kertominen haluttiin tehdä mahdollisuuksien mukaan kasvokkain tai videon tai puhelun välityksellä.
Tulosten mukaan turvalliseksi ja ihmisläheiseksi koetun työyhteisön koettiin edistävän virheistä kertomista. Virheiden kertomista haittaavaa tai jopa salailevaa kulttuuria koettiin hyvin asiakeskeisissä ja korkean hierarkian työyhteisöissä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaankin todeta, että kertomalla virheistä asiantuntijat ovat mukana rakentamassa työyhteisön vuorovaikutuskulttuuria virheisiin liittyen. Toisaalta työyhteisön vuorovaikutuskulttuuri heijastuu myös siihen, miten asiantuntija kertoo virheistään.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen vuorovaikutuskäytäntöjen ja viestintäkulttuurien sekä asiantuntijoiden viestintäosaamisen kehittämisessä.