Kunnan tilinpäätösinformaatio : Kunnallishallinnon korruptiosyytteiden ja - tuomioiden vaikutus toimintakertomukseen

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee vaikutelman hallintaa Kittilän kunnan toimintakertomuksissa vuosina 2016–2023. Kuntien velvollisuus raportoida korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä toimista astui voimaan tilikaudesta 2016 alkaen, kun kirjanpitolakia (1997/1336) täydennettiin 1.1.2016 kirjanpitolain muutoksella (L 1376/2016). Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolauta kunta julkaisi yleisohjeen yhdenmukaistaakseen kuntien raportointia korruptioon ja lahjontaan liit tyen, jotta kunnat, jotka eivät olleet raportoineet kirjanpitolain muutoksen 3a luvun mukaisia tietoja, velvoitettiin tekemään niin tilikaudesta 2021 alkaen. Tutkimus sijoittuu ajanjaksoon, jota määrittävät kirjanpitolain muutoksen voimaantulo ja kirjanpitolautakunnan ohjeistus sen soveltamisesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka Kittilän toimintakertomuksessa viestitään kunnan hallinnolliseen kriisiin liittyvistä tapahtumista sekä ilmeneekö teksteissä vaikutelman hallinnan strategioita. Tavoitteena on myös selvittää, miten kunta raportoi korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvien oimin taperiaatteiden noudattamisen tuloksista. Analyysin kohteena ovat tekstiosuudet, joita ovat kunnanjohtajan katsaus, arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta. Narratiivinen raportointi tarjoaa kirjoittajalle mahdollisuuden vaikuttaa, miten tilikauden tapahtumat esitetään sidosryhmille. Tällainen viestintä voi joko kaventaa tai lisätä informaation epäsymmetriaa. Mikäli tekstit muotoillaan tarkoituksellisesti kuntaa itseään palveleviksi narratiiveiksi, voidaan tekstien katsoa ilmentävän vaikutelman hallintaa.

Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kittilän toimintakertomuksissa hyödyn netään vaikutelman hallinnan keinoja. Deduktiivisessa sisällönanalyysissä havaintoja kertyi kaikista vaikutelman hallinnan alaluokista. Deduktiivisen sisällönanalyysin perusteella yleisimmät vaikutelman hallinnan keinot olivat sisällön valikointi ja painottaminen, jota seurasi esitystavan manipulointi ja viimeisenä attribuutio. Strategioista korostuivat positiivisten asioiden esiin tuominen, negatiivisten vähättely sekä retorinen manipulointi. Retorisessa manipuloinnissa korostui passiivin käyttö keinona etäännyttää kuntaa negatiivisista tapahtumista. Lisäksi havaittiin, ettei toimintakertomuksissa esitetty selkeää selvitystä korruption ja lahjonnan torjunnan tuloksista tutkimusajanjaksolla.

Tutkielman keskeisin päätelmä on, että vaikutelman hallinnan strategioita havaitaan käytettävän Kit tilän kunnan toimintakertomuksissa. Sen vuoksi etenkin kunnanjohtajan katsauksen on katsottava olevan viestinnällisesti rakennettu, kuntaa itseään palveleva dokumentti, eikä ainoastaan neutraali ja yksin raportointivaatimuksiin vastaava esitys. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kirjanpitolautakunnan yleisohjeen voimaantulon vaikutus raportointiin oli vähäinen. Ohjeen edellyttämä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä toimintaperiaatteiden tulosten raportointi ei näkynyt muutoksina kunnan toimintakertomuksissa, vaan raportointikäytäntö säilyi ennallaan