"Kuten sanoin, en tiedä linnuista mitään” : Konkreettisten lintujen posthumanistinen tarkastelu Maisku Myllymäen romaanissa Holly
Petäistö, Kristiina (2025)
2025
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505276197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505276197
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani konkreettisia lintuja Maisku Myllymäen romaanissa Holly (2021). Tutkin, miten teoksessa esitetään lintuja itsenään ilman, että niihin yhdistetään lintukuvauksille tyypillistä symboliikkaa. Osoitan tapoja, joilla kirjallisuudessa, ihmisten käyttämään kieleen ja merkkijärjestelmään perustuvassa taidemuodossa, voi pyrkiä kohti toisenlajisia ja tuoda ympäristöön ja lajeihin liittyviä kysymyksiä esille. Samalla arvioin, mitä rajoitteita lintujen kirjallisiin esityksiin liittyy.
Holly kertoo Ihmisen luonto -nimiselle lehdelle kirjoittavan toimittaja Evan viikosta saarella eläköityneen näyttelijättären Hollyn luona. Eva on lähtenyt saarelle tekemään lehtijuttua harvinaisesta vihermehiläissyöjähavainnosta. Hollyssa esiintyy runsaasti erilaisia lintuja sekä juonessa että kerrontaratkaisuissa. Tarkastelen myös saariympäristöä pastoraalisena tapahtumapaikkana ja sen merkitystä suhteessa teoksen lintuihin.
Tarkastelutapani on posthumanistinen ja nojaan myös ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen perinteeseen. Tutkimuskysymystä on innoittanut kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaan tekemä posthumanistinen kirjallisuudentutkimus, mukaan lukien hänen väitöskirjansa Poliittinen siivekäs: lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa (2010). Posthumanistinen kirjallisuudentutkimus on 2010-luvulla yleistynyt tutkimussuuntaus, jossa tarkastellaan lajeihin ja luontoon liittyviä kysymyksiä kirjallisuudessa pyrkien samalla aktiivisesti kyseenalaistamaan ihmisen ylivertainen asema suhteessa muihin lajeihin.
Hyödynnän kerronnan analyysissa retorisen kertomusteorian käsitteistöä, tarkemmin James Phelanin esittelemiä mimeettisen, synteettisen ja temaattisen esityksen käsitteitä. Käsitteiden avulla erittelen Hollyssa käytettyjä kerronnan keinoja. Taustoitan kirjallisten lintujen ja lintuihin liitetyn symboliikan perinnettä ja sivuan myös lintututkimuksen historiaa.
Holly kertoo Ihmisen luonto -nimiselle lehdelle kirjoittavan toimittaja Evan viikosta saarella eläköityneen näyttelijättären Hollyn luona. Eva on lähtenyt saarelle tekemään lehtijuttua harvinaisesta vihermehiläissyöjähavainnosta. Hollyssa esiintyy runsaasti erilaisia lintuja sekä juonessa että kerrontaratkaisuissa. Tarkastelen myös saariympäristöä pastoraalisena tapahtumapaikkana ja sen merkitystä suhteessa teoksen lintuihin.
Tarkastelutapani on posthumanistinen ja nojaan myös ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen perinteeseen. Tutkimuskysymystä on innoittanut kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaan tekemä posthumanistinen kirjallisuudentutkimus, mukaan lukien hänen väitöskirjansa Poliittinen siivekäs: lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa (2010). Posthumanistinen kirjallisuudentutkimus on 2010-luvulla yleistynyt tutkimussuuntaus, jossa tarkastellaan lajeihin ja luontoon liittyviä kysymyksiä kirjallisuudessa pyrkien samalla aktiivisesti kyseenalaistamaan ihmisen ylivertainen asema suhteessa muihin lajeihin.
Hyödynnän kerronnan analyysissa retorisen kertomusteorian käsitteistöä, tarkemmin James Phelanin esittelemiä mimeettisen, synteettisen ja temaattisen esityksen käsitteitä. Käsitteiden avulla erittelen Hollyssa käytettyjä kerronnan keinoja. Taustoitan kirjallisten lintujen ja lintuihin liitetyn symboliikan perinnettä ja sivuan myös lintututkimuksen historiaa.