Teräsvalimon sulaton toiminnasta ja lämpökäsittelystä aiheutuvat päästöt sekä niiden vähentäminen

Abstract

Tässä työssä tutkittiin sulatosta aiheutuvia päästöjä sekä selvitettiin, kuinka niitä pystyttäisiin vähentämään. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti teräsvalimon sulatosta ja teräsvalun lämpökäsittelystä aiheutuvat päästöt. Teräsvalimon toiminnan eri vaiheita ovat muottien valmistaminen, metallin sulattaminen, valaminen sekä jälkikäsitteleminen. Päästölähteitä selvitettiin metallin sulattamisvaiheesta, valamisesta sekä jälkikäsittelystä. Metallin sulatus ja valaminen ovat sulaton toimintoja ja jälkikäsittelyä tutkittiin lämpökäsittelyn kautta, koska lämpökäsittelyuuni vie paljon energiaa sekä polttoainetta, jos kyseessä on fossiilisilla polttoaineilla toimiva uuni. Työssä on selvitetty lisäksi sulaton toiminnan kannalta olennaiset epäsuorat päästölähteet. Päästölähteisiin etsittiin keinoja niistä lähtevien päästöjen vähentämiseksi ja monet löytyneistä keinoista liittyivät energiatehokkuuteen eli sähköä saatiin säästettyä ja tätä kautta samanaikaisesti päästöjä vähennettyä.

Tämän työn päätavoitteena oli etsiä vastaukset tutkimuskysymyksiin, joita oli kaksi. Mitkä tekijät vaikuttavat eniten sulatosta aiheutuviin päästöihin? Miten näitä päästöjä voitaisiin vähentää? Tutkimuskysymykset ovat tärkeitä ja ajankohtaisia, koska päästöjen vähentäminen on merkittävä tekijä valimoteollisuudessa, joka on paljon energiaa ja fossiilisia polttoaineita kuluttava teollisuus. Jotta valimoissa pystyttäisiin vähentämään päästöjä, täytyy ensimmäisenä tunnistaa eniten päästöjä aiheuttavat vaiheet.

Toisena työn tavoitteena oli selvittää päästölähteitä Tevo Lokomon teräsvalimon sulatosta ja vähentää etenkin hiilidioksidin määrää, jota sulaton toiminnoissa muodostuu. Maakaasulla toimiva lämpökäsittelyuuni on otettu myös tarkasteluun, koska se on yksittäinen suuri päästölähde Lokomolla. Lokomolle annetaan lisäksi ehdotuksia, kuinka päästölähteiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pystyttäisiin vähentämään.