Naiseus tietyn yhteiskunnallisen ryhmän muodostavana tekijänä : Sukupuolittuneen väkivallan arviointi sekä haasteet turvapaikkaprosessissa

Abstract

Tietyn yhteiskunnallisen ryhmän käsitteen ja sen perusteella tapahtuvan vainon perusteen määrittely on hankalasti määriteltävissä, etenkin siksi, että pakolaisoikeuden kulmakivenä pidetty Geneven pakolaissopimus sisältää suppeamman määritelmän pakolaisuudesta kuin nykyinen Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmä. Euroopan unionin tuomioistuimen antama viimeaikainen oikeuskäytäntö osoittaa, että naisten kokemat sukupuolispesifit vainon muodot on haluttu nyt tunnistaa osaksi eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää. Tuomioistuimen ratkaisuissa on ensi kertaa huomioitu muita naisten oikeusasemaa kohentavia sopimuselementtejä pääasiallisina oikeuslähteinä.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää oikeusdogmaattisen metodin avulla, erityisesti minkälaisia haasteita sukupuolittuneen väkivallan arviointiin liittyy turvapaikkaprosessissa sekä miten tätä arviointia voidaan tehdä. Lisäksi tutkielman on tarkoitus selventää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta millaisissa tilanteissa naisturvapaikanhakijalle voitaisiin myöntää kansainvälistä suojelua tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen perusteella.

Tarkentuneesta oikeuskäytännöstä huolimatta, naisturvapaikanhakijoiden kohtaamaa sukupuolittunutta väkivaltaa on edelleen haasteellista arvioida turvapaikkamenettelyssä. Sukupuolittuneen väkivallan muotojen laaja kirjo hankaloittaa ilmiön tunnistamista menettelyssä, jossa hakijan kertomus on usein keskeisin tai jopa ainoa tietolähde hänen vainon perusteistaan. Naisturvapaikanhakijalla on hyvin harvoin konkreettisia todisteita hänen kokemastaan sukupuolittuneesta väkivallasta, ottaen huomioon tekojen luonne sekä aiheeseen liittyvä häpeä ja stigma. Viranomaisen tehtäväksi jää ulkomaalaislain 7.2 §:n mukaisesti selvittää asiaa riittävällä tavalla. Viranomainen kerää naisturvapaikanhakijan sukupuolittuneiden turvapaikkaperusteiden osalta maatietoa sekä muita selvityksiä, joiden avulla se arvioi hakijan kertomuksen uskottavuutta ja kansainvälisen suojelun tarpeen edellytyksiä. Ajantasaisen ja tarkan maatiedon kerääminen sukupuolittuneesta väkivallasta voi kuitenkin olla hankalaa, riippuen hakijan alkuperämaasta ja sen tilanteesta.

Kansainvälistä suojelua tulee myöntää naisturvapaikanhakijalle tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta, kun viranomainen on vakuuttunut siitä, että hakijalla on hänen naissukupuolensa lisäksi joku muu määritelmädirektiivin 10 artiklan 1 kohdan d) alakohdan mukainen tunnusmerkki. Viranomaisella on kuitenkin paljon harkintavaltaa, päättäessään siitä mitä hakijaa ympäröivää yhteiskuntaa on pidettävä merkityksellisenä tässä arviossa sekä pidetäänkö hakijan kertomusta uskottavana.