Ikuinen ruutitynnyri: Länsi-Balkanin representaatio Ranskan ja Suomen medioissa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on havainnoida Ranskan ja Suomen medioissa esiintyvää representaatiota Länsi-Balkanin alueesta. Aluetta koskeva representaatio liitetään sen maiden huomattavan hitaasti edenneisiin EUjäsenyysprosesseihin, jotka ovat kohdanneet vastustusta myös EU:n itsensä suunnalta. Tämän vuoksi tutkielman kolmeksi tarkastelupisteeksi valikoituivat sellaiset hetket, jolloin keskustelun EU:n valtiomäärällisestä laajentumisesta voidaan olettaa olleen tavallista runsaampaa.

Representaation havainnoinnissa teoreettisena taustana ovat Balkania koskevat, suurilta osin negatiiviset historialliset stereotypiat, jotka ovat länsimaissa vahvasti määrittäneet mielikuvia varsin tuntemattomasta ja mystisestä alueesta. Tutkielman teoreettisessa taustoituksessa käydään lisäksi läpi tutkielman tärkeimmät käsitteet, ja syvennytään sekä EU:n ja Länsi-Balkanin välisiin suhteisiin, alueelliseen kehitykseen ja asenneilmapiiriin, että myös Ranskan ja Suomen laajentumispoliittisiin linjoihin.

Mediatarkasteluun valikoituivat Ranskan ja Suomen luetuimmat ja laajalevikkisimmät lehdet, Le Monde ja Helsingin Sanomat, joista uutisartikkeleita on haettu hakusanalla ”Balkans”/”Balkan”. Tarkastelupisteinä toimivat Kroatian EU-jäseneksi pääsemisen aikainen laajentumiskeskustelu vuodelta 2013, laajentumiskeskustelu Suomen EU-puheenjohtajakaudelta vuonna 2019, jolloin Ranska esti Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen alkamisen, sekä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kiihtynyt laajentumiskeskustelu vuodelta 2022. Menetelmänä tutkielmassa toimii kehysanalyysi, ja aineistossa esiintyvien kehysten kautta analysoidaan, millaisia mielikuvia media luo ja ylläpitää Länsi-Balkanin alueesta ja sen maista. Analyysiosuudessa havainnoidaan osaltaan myös sitä, heijasteleeko Le Monden ja HS:n välittämä representaatio jollain tavalla Ranskan ja Suomen toisistaan eroavia laajentumispoliittisia linjoja.

Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan todeta Länsi-Balkanin osakseen saaman mediarepresentaation olevan yleisesti ottaen melko negatiivissävytteistä. Molemmat lehdet yhtäältä puntaroivat alueen maita EU-jäsenyyksien näkökulmasta, mutta ovat toisaalta myös kriisikeskeisiä. Alueesta uutisoidaan ylipäätään melko vähän ja kun käynnissä on ajankohtainen kriisi, negatiivinen representaatio korostuu entisestään. Länsi-Balkanin imagoa näyttää osittain edelleen sen saaman representaation perusteella leimaavan Jugoslavian hajoamissotien aikaiset menneisyyden haamut, joskin koko alueen niiden kautta kehystäminen on tutkimustulosten perusteella vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2019 ja edelleen vuoteen 2022 tultaessa. Silti emme länsimaissa näytä vieläkään mieltävän aluetta täysin tasavertaiseksi itseemme nähden, mikä voi osaltaan ohjata maita entistä enemmän muiden ulkopuolisten vaikuttajien käsiin ja myötävaikuttaa EU:n näkökulmasta negatiiviseen alueelliseen kehitykseen ja alueellisten jännitteiden kasvuun.