Ostajaprofiilit ja ostovoima-analyysi uudiskerrostalomarkkinoille Tampereella vuosina 2026-2030
Rantala, Leevi (2025)
2025
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505236050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505236050
Tiivistelmä
Viime vuosien taloudellinen epävarmuus, kiihtynyt inflaatio ja korkojen nousu ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja luoneet haasteita uudisasuntomarkkinoille Suomessa. Vuoden 2021 alusta koronapandemiasta toipumisen myötä inflaatio lähti tasaiseen nousuun ja vuoden 2022 toisella puoliskolla alkanut korkotason raju nousu heikensi ostovoimaa entisestään, kun kotitalouksien maksamat korkomenot kasvoivat selkeästi aiempia vuosia suuremmiksi. Korkojen nopea nousu on muuttanut myös asuntomarkkinoiden dynamiikkaa merkittävästi. Korkotason nousu on johtanut asumiseen liittyvien kustannusten kasvamiseen ja asuntomarkkinoiden hiljentymiseen, kun monet potentiaaliset ostajat ovat lykänneet asunnon hankintaa odottaessaan markkinoiden vakaantumista.
Työn tavoitteena on analysoida ostovoimaa ja sen osatekijöitä, ja simuloida miten nämä tekijät vaikuttavat työssä muodostetun ostajaprofiilin ostovoimaan, sekä mahdollisuuksiin hankkia uudiskerrostaloasunto Tampereella vuosina 2026–2030. Tutkimuksessa muodostettiin ostajaprofiilit Tampereen uudiskerrostaloasuntomarkkinoille vuosina 2026–2030 ja simuloitiin yhden ostajaprofiilin reaalitulojen ja asumiseen käytettävissä olevien varojen kehitystä kolmessa erilaisessa, ennustetun, korkean ja matalan, korkotason skenaariossa. Simulointitulosten tueksi tehtiin herkkyysanalyysi, jossa arvioitiin ansiotulojen kasvun ja korkotason muutosten vaikutusta ostajaprofiilin ostovoimaan.
Tulokset osoittivat, että Tampereen uudiskerrostalomarkkinoiden kehitysnäkymät näyttäytyvät varovaisen myönteisinä. Ostovoiman kehitys on kuitenkin herkkää taloudellisille muutoksille, erityisesti korkotason ja palkkakehityksen vaihtelulle. Tulojen kasvu tai hidastuminen 0,5 prosenttiyksiköllä johti noin 1,5 prosentin muutokseen reaalitulojen tasossa kumpaankin suuntaan. Korkotason 1 prosenttiyksikön muutokset molempiin suuntiin vaikuttivat reaalituloihin hieman vähemmän, noin 1,3 prosentin verran. Ansiotulojen kehitys siis vaikuttaa ostovoimaan hieman enemmän kuin korkotason muutokset.
Ostovoiman simuloinnissa perusskenaariossa ostovoima kehittyy vuodesta 2025 vuoteen 2030 noin 14 prosenttia ja asumiseen käytettävät varat noin 20 prosenttia. Korkean korkotason skenaariossa reaalitulot ovat noin 2,0 prosenttia ja käytettävissä olevat varat noin 7,3 prosenttia pienemmät perusskenaarioon verrattuna. Matalan korkotason skenaariossa puolestaan reaalitulot ovat noin 2,5 prosenttia ja käytettävissä olevat varat jopa 12,4 prosenttia korkeammat kuin perusskenaariossa.
Työn tavoitteena on analysoida ostovoimaa ja sen osatekijöitä, ja simuloida miten nämä tekijät vaikuttavat työssä muodostetun ostajaprofiilin ostovoimaan, sekä mahdollisuuksiin hankkia uudiskerrostaloasunto Tampereella vuosina 2026–2030. Tutkimuksessa muodostettiin ostajaprofiilit Tampereen uudiskerrostaloasuntomarkkinoille vuosina 2026–2030 ja simuloitiin yhden ostajaprofiilin reaalitulojen ja asumiseen käytettävissä olevien varojen kehitystä kolmessa erilaisessa, ennustetun, korkean ja matalan, korkotason skenaariossa. Simulointitulosten tueksi tehtiin herkkyysanalyysi, jossa arvioitiin ansiotulojen kasvun ja korkotason muutosten vaikutusta ostajaprofiilin ostovoimaan.
Tulokset osoittivat, että Tampereen uudiskerrostalomarkkinoiden kehitysnäkymät näyttäytyvät varovaisen myönteisinä. Ostovoiman kehitys on kuitenkin herkkää taloudellisille muutoksille, erityisesti korkotason ja palkkakehityksen vaihtelulle. Tulojen kasvu tai hidastuminen 0,5 prosenttiyksiköllä johti noin 1,5 prosentin muutokseen reaalitulojen tasossa kumpaankin suuntaan. Korkotason 1 prosenttiyksikön muutokset molempiin suuntiin vaikuttivat reaalituloihin hieman vähemmän, noin 1,3 prosentin verran. Ansiotulojen kehitys siis vaikuttaa ostovoimaan hieman enemmän kuin korkotason muutokset.
Ostovoiman simuloinnissa perusskenaariossa ostovoima kehittyy vuodesta 2025 vuoteen 2030 noin 14 prosenttia ja asumiseen käytettävät varat noin 20 prosenttia. Korkean korkotason skenaariossa reaalitulot ovat noin 2,0 prosenttia ja käytettävissä olevat varat noin 7,3 prosenttia pienemmät perusskenaarioon verrattuna. Matalan korkotason skenaariossa puolestaan reaalitulot ovat noin 2,5 prosenttia ja käytettävissä olevat varat jopa 12,4 prosenttia korkeammat kuin perusskenaariossa.