Mikä ihmeen kokopäiväpedagogiikka?: Varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksiä kokopäiväpedagogiikasta ja sen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Abstract

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö sekä ohjaavat asiakirjat ovat viimeisten vuosien aikana tuonut muutoksia pedagogisen toiminnan toteuttamiseen, mutta samalla ne ovat pyrkineet luomaan yhtenäisiä toimintatapoja. Varhaiskasvatuksen arjessa käsitykset pedagogiikan määrittelystä ja pedagogisesta työstä vaihtelevat. Varhaiskasvatuksen perusteissa pedagoginen toiminta perustuu kokonaisvaltaisuuteen, jossa korostuu niin fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset kuin sosiaaliset tekijät. Tätä kuvaa parhaiten holistinen oppimiskäsitys. Siten myös vuorovaikutus on keskeinen osa pedagogista toimintaa. Kokonaisvaltaista pedagogiikkaa kuvaamaan on tänä päivänä varhaiskasvatuksen arkitermiksi muodostunut kokopäiväpedagogiikan käsite. Tässä tutkielmassa tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö käsittää kokopäiväpedagogiikan ja sen toteutumisen. Tutkimuskysymysten ohjaamana selvitettiin, miten kokopäiväpedagogiikka käsitetään ja miten sitä toteutetaan sekä mitkä tekijät nähdään olevan edistäviä ja estäviä tekijöistä kokopäiväpedagogiikan toteutumiselle.

Tutkittavaa ilmiötä lähestytään varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa mainitun kokonaisvaltaisen pedagogiikan käsitteen, holistisen oppimiskäsityksen sekä kasvatusvuorovaikutuksen kautta. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin laadullisin menetelmin avoimella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä eri puolilta Suomea. Vastaajista 15 toimivat varhaiskasvatuksen opettajana ja kahdeksan lastenhoitajana. Aineiston analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka mukaili fenomenografiselle tutkimusotteelle tyypillistä analyysitapaa. Aluksi aineistosta etsittiin tutkimuskysymyksiin vastaavia ilmaisuja, jotka pelkistettiin ja jaettiin yhdistäviin luokkiin, kuvauskategorioihin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokopäiväpedagogiikan käsite yhdistetään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa puhuttavaan kokonaisvaltaiseen pedagogiikkaan. Käsityksissä tuotiin esille pedagogisten hetkien mahdollisuus kaikissa hetkissä eikä pedagogiikan nähty olevan vain tuokiokeskeistä toimintaa. Kokopäiväpedagogiikan toteutumiseen tuloksissa muodostui kolme pääluokkaa, jotka ovat käsitys ajallisena ilmiönä, käsitys aikuisen ja lapsen välisenä vuorovaikutuksena sekä käsitys toiminnan järjestämisen periaatteita ohjaavana logiikkana. Erityisesti pienryhmätoiminta sekä vuorovaikutus eri tilanteissa korostuu kokopäiväpedagogiikan toteutumisessa. Kokopäiväpedagogiikan toteutumista sekä edistävinä että estävinä tekijöinä käsitettiin molemmissa olevan tiimin sitoutuminen, henkilöstön osaaminen sekä resurssit.