Staattisen ja dynaamisen tyypityksen hyödyt ja haitat: TypeScriptin ja JavaScriptin tyyppijärjestelmien vaikutukset

Abstract

Ohjelmistokielet sisältävät yleisesti staattisen tai dynaamisen tyyppijärjestelmän. Tyyppijärjestelmistä kehitetyt käsitykset hyödyistä ja haitoista on mielipiteitä jakava aihe ohjelmistokehittäjien välisessä keskustelussa. Tutkielmassa selvitetään kirjallisuuskatsauksen keinoin staattisen ja dynaamisen tyypityksen hyötyjä ja haittoja erilaisista näkökulmista. Tarkasteltaviksi valitut näkökulmat ovat koodin laatu, ymmärrettävyys, virheiden esiintymistiheys, virheiden korjaamiseen vaadittu aika ja kehitysaika. Staattisen ja dynaamisen tyypityksen käsittelyä varten on valittu ohjelmointikielet TypeScript ja JavaScript. Hyötyjä ja haittoja tarkastellaan hyödyntämällä tutkimustietoa empiirisistä tutkimuksista, joissa käytetään valittuja ohjelmointikieliä. Staattisen tyypityksen hyödyt dynaamiseen tyypitykseen verrattuna ovat huomattavat kyseisten ohjelmointikielten tapauksessa. Staattinen tyypitys ei ole kuitenkaan kaikkien näkökulmien kohdalla parempi vaihtoehto dynaamiseen tyypitykseen verrattuna. Staattinen tyypitys on yhteydessä parempaan laatuun ja ymmärrettävyyteen sekä nopeampaan kehitysaikaan. Virheiden esiintymistiheyden ja virheiden käsittelyyn vaadittavan ajan tapauksessa staattisen ja dynaamisen tyypityksen välillä ei voida tehdä selvää valintaa siitä, kumpi vaihtoehdoista on parempi. Staattinen tyypitys mahdollistaa joidenkin tyyppivirheiden tunnistamisen ennen ajonaikaisuutta, mutta ajonaikaisesti todetut virheet voivat vaatia enemmän aikaa korjata. Staattisesti tyypitetyssä koodissa voi myös esiintyä saman verran tai enemmän virheitä kuin dynaamisesti tyypitetyssä koodissa.