Fyysisen aktiivisuuden edistäminen osana kunnan strategiaa: Case-Asikkala

Abstract

Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on yksi merkittävimmistä hyvinvointiin ja kansantalouteen vaikuttavista ilmiöistä. Vaikka ihmisen biologinen tarve liikkua ei ole kadonnut, teknologinen kehitys ja elämäntapojen muutos ovat vähentäneet päivittäistä liikkumista, mikä näkyy kasvavina kustannuksina yhteiskunnassa. Tutkimuksessani tarkastelen, miten kunta voi strategiansa avulla edistää kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta. Tarkastelen myös, miten tämä tavoite näkyy käytännön toiminnassa ja mitä muiden kuntien olisi mahdollista oppia Asikkalan esimerkistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kuntien strategisesta roolista hyvinvoinnin edistäjänä erityisesti liikkumisen näkökulmasta. Strategiaa on tutkittu julkisella sektorilla, mutta liikunnan edistämisen tai lisäämiseen näkökulmasta aiempaa tutkimusta ei juurikaan ole. Tämä tutkimus tuo tietoa juuri tähän.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohteena toimi Päijät-Hämeessä sijaitseva Asikkalan kunta, jossa liikunnan edistäminen on ollut keskeinen osa kunnan toimintaa ja strategiaa jo pitkään. Tutkimus oli case- eli tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin Asikkalan kuntaa yksittäisenä esimerkkinä strategisen suunnittelun ja liikkumisen edistämisen näkökulmasta. Aineisto kerätiin neljän puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastattelut kerättiin kahdelta kunnan viranhaltijalta, yhdeltä luottamushenkilöltä sekä liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntijalta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla analyysillä, jolloin analyysissä yhdistyi aineistolähtöisyys ja aikaisempien teorioiden merkitys.

Analyysin perusteella Asikkalan kuntastrategia näyttäytyy pitkän aikavälin suunnannäyttäjänä, joka ei ainoastaan ohjaa toimintaa, vaan myös mahdollistaa konkreettisia tekoja ja arvopohjaisia valintoja eri kunnan sektoreilla. Strategia ei jää irralliseksi asiakirjaksi, vaan se näkyy käytännön arjessa muun muassa liikuntamyönteisen toimintakulttuurin, poikkihallinnollisen yhteistyön ja kuntalaisten hyvinvointia tukevien toimien kautta. Liikuntaneuvonta, maksuttomat liikuntapalvelut ja kehittävä työote osoittavat, että strategia on myös käytännössä toiminnassa. Asikkala näyttäytyy selvästi edelläkävijänä ja on onnistunut rakentamaan liikuntamyönteisestä ilmapiiristään osan kunnan brändiä. Strategian rooli näkyy suunnitelmallisuutena, käytännön ratkaisuina ja kunnan liikuntamyönteisenä identiteettinä.