Uutiskäännösten uudelleenkehystäminen osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan : Korpusavusteinen diskurssianalyysi InoSMI -sivuston suomi-venäjä -käännöksistä vuosilta 2022–2024
Ridell, Vili (2025)
2025
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505205854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505205854
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan uudelleenkehystämistä InoSMI -uutiskäännössivuston suomi-venäjä -käännöksissä osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan kotirintamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten venäläinen uutiskäännössivusto InoSMI uudelleen kehystää suomalaisia Venäjään ja Ukrainan sotaan liittyviä lähdetekstejä uutisten valinnalla sekä käännöksiin tehtävien lisäysten avulla ja millaisia narratiiveja se luo venäläisille lukijoilleen tukeakseen Venäjän informaatiosotaa. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen Ukrainan sodan ja sen ympärillä käytävän informaatiosodan vuoksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu yhtäältä kirjallisuuteen Venäjän informaatiosodasta, propagandasta sekä disinformaatiosta, mutta toisaalta myös kirjallisuuteen poliittisen diskurssin käännöstoiminnasta ja tutkimuksesta, uudelleenkehystämisestä ja InoSMI -uutiskäännössivustosta.
Tutkimus toteutettiin korpusavusteista diskurssianalyysia soveltamalla ja sen tutkimusaineistona toimi InoSMI-22-24 -rinnakkaiskorpus, joka koostuu 426:sta suomenkielisestä uutistekstistä ja InoSMI:n venäjänkielisistä käännöksistä. Korpuksen tutkimiseen hyödynnettiin korpushallinta- ja tekstianalyysiohjelma Sketch Enginea ja sen korpustyökaluja, kuten Parallel Concordancea ja Word Sketchiä. Tutkimuksen hypoteesina oli se, että InoSMI:n uutisten avulla yritetään luoda lukijoille narratiivi, joka myötäilee pitkälti Kremlin ja Putinin virallista linjaa, ja jolla rakennetaan Venäjästä yltiöpositiivinen kuva ilman negatiivista uutisointia. Tutkimuskysymykseni oli seuraava: miten käännösten uudelleenkehystämistä käytetään osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan kotirintamalla ja millaisia narratiiveja tai diskursseja InoSMI luo uudelleenkehystämisen avulla sen venäläiselle yleisölle?
Uutisotsikoiden analyysi osoitti, että InoSMI:n otsikot esittävät Suomen, länsimaat ja Ukrainan pääosin negatiivisessa valossa, luoden narratiivia ja diskurssia maiden yhteiskuntien epätoivosta. Venäjästä kertovat otsikot jakautuivat puolestaan tasaisesti positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin uutisotsikoihin, mikä puolestaan luo tasapainoista kuvaa Venäjän yhteiskunnasta. Sanojen Ukraina ja Venäjä kontekstianalyysi näytti sen, että InoSMI:n venäjänkielisessä kontekstissa Ukrainaan viitataan lähes poikkeuksetta prepositiolla на, mikä viittaa Ukrainan itsenäisyyden kyseenalaistamiseen. Lisäksi InoSMI:n kontekstissa Venäjän sotatoimiin viitataan neutraalein kiertoilmaisuin ja noudatetaan Venäjän virallista linjaa Ukrainan sodasta puhuttaessa. Kommenttien analyysi toi esille sen, että yli puolet suomalaisten lukijoiden kommenteista tukevat jotain Venäjän informaatiosodan yhdeksästä narratiivista ja lisäksi InoSMI näyttää rakentavan Suomesta narratiiveja ja diskursseja, joissa suomalaiset ovat tyytymättömiä oman maansa talouteen ja Suomen hallitukseen. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella InoSMI:n tai Venäjän uutismedian Suomi-narratiiveja ja diskursseja syvemmin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu yhtäältä kirjallisuuteen Venäjän informaatiosodasta, propagandasta sekä disinformaatiosta, mutta toisaalta myös kirjallisuuteen poliittisen diskurssin käännöstoiminnasta ja tutkimuksesta, uudelleenkehystämisestä ja InoSMI -uutiskäännössivustosta.
Tutkimus toteutettiin korpusavusteista diskurssianalyysia soveltamalla ja sen tutkimusaineistona toimi InoSMI-22-24 -rinnakkaiskorpus, joka koostuu 426:sta suomenkielisestä uutistekstistä ja InoSMI:n venäjänkielisistä käännöksistä. Korpuksen tutkimiseen hyödynnettiin korpushallinta- ja tekstianalyysiohjelma Sketch Enginea ja sen korpustyökaluja, kuten Parallel Concordancea ja Word Sketchiä. Tutkimuksen hypoteesina oli se, että InoSMI:n uutisten avulla yritetään luoda lukijoille narratiivi, joka myötäilee pitkälti Kremlin ja Putinin virallista linjaa, ja jolla rakennetaan Venäjästä yltiöpositiivinen kuva ilman negatiivista uutisointia. Tutkimuskysymykseni oli seuraava: miten käännösten uudelleenkehystämistä käytetään osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan kotirintamalla ja millaisia narratiiveja tai diskursseja InoSMI luo uudelleenkehystämisen avulla sen venäläiselle yleisölle?
Uutisotsikoiden analyysi osoitti, että InoSMI:n otsikot esittävät Suomen, länsimaat ja Ukrainan pääosin negatiivisessa valossa, luoden narratiivia ja diskurssia maiden yhteiskuntien epätoivosta. Venäjästä kertovat otsikot jakautuivat puolestaan tasaisesti positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin uutisotsikoihin, mikä puolestaan luo tasapainoista kuvaa Venäjän yhteiskunnasta. Sanojen Ukraina ja Venäjä kontekstianalyysi näytti sen, että InoSMI:n venäjänkielisessä kontekstissa Ukrainaan viitataan lähes poikkeuksetta prepositiolla на, mikä viittaa Ukrainan itsenäisyyden kyseenalaistamiseen. Lisäksi InoSMI:n kontekstissa Venäjän sotatoimiin viitataan neutraalein kiertoilmaisuin ja noudatetaan Venäjän virallista linjaa Ukrainan sodasta puhuttaessa. Kommenttien analyysi toi esille sen, että yli puolet suomalaisten lukijoiden kommenteista tukevat jotain Venäjän informaatiosodan yhdeksästä narratiivista ja lisäksi InoSMI näyttää rakentavan Suomesta narratiiveja ja diskursseja, joissa suomalaiset ovat tyytymättömiä oman maansa talouteen ja Suomen hallitukseen. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella InoSMI:n tai Venäjän uutismedian Suomi-narratiiveja ja diskursseja syvemmin.