Haitallisten lapsuudenkokemusten yhteys persoonallisuuden aspekteihin
Viinikka, Pinja; Lohko, Essi (2025)
Viinikka, Pinja
Lohko, Essi
2025
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505195784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505195784
Tiivistelmä
Haitallisten lapsuudenkokemusten (engl. Adverse Childhood Experiences, ACE) yhteyttä persoonallisuuteen on tutkittu paljon, mutta pääasiassa Big Five –piirretasolla, joka kuvaa persoonallisuutta viiden ulottuvuuden avulla. Nämä ulottuvuudet ovat neuroottisuus (N), sovinnollisuus (S), tunnollisuus (T), ekstraversio (E) ja avoimuus (A). Yhteyttä ei kuitenkaan ole selvitetty piirrehierarkiassa alemmalla Big Five Aspects Scale (BFAS) -mallin kuvaamalla aspektitasolla. BFAS jakaa jokaisen Big Five –piirteen kahteen aspektiin, kuvaten täten persoonallisuutta hienojakoisemmin. Tutkimuksemme tarkoitus olikin selvittää, ovatko ACE-kokemukset yhteydessä BFAS-aspekteihin. Aiemman tutkimuksen perusteella oletimme löytävämme positiivisen yhteyden neuroottisuuden aspekteihin, ailahtelevuuteen (N1) ja vetäytyvyyteen (N2), sekä negatiivisen yhteyden tunnollisuuden aspekteihin, ahkeruuteen (T1) ja järjestelmällisyyteen (T2). Lisäksi tarkastelimme, ovatko saman Big Five –piirteen alaiset aspektit etumerkiltään eri- tai samansuuntaisesti yhteydessä ACE-kokemuksiin, ja pohdimme, miten tämä voi vaikuttaa piirretason yhteyksiin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Tampereen ylipistossa osana PEPE-AM-tutkimusta vuonna 2023. Osallistujat (N = 337) olivat yliopiston opiskelijoita. Persoonallisuutta mitattiin Big Five Aspects Scale -mittarilla ja ACE-kokemuksia Adverse Childhood Experiences Scale –mittarin pohjalta muokatulla kyselyllä. Analyysit toteutettiin lineaarisella regressioanalyysillä, ja analyyseissa kontrolloitiin tutkittavien ikä, sukupuoli sekä vanhempien koulutustaso.
Tulokset osoittivat kuuden BFAS-aspektin olevan merkitsevästi yhteydessä ACE-kokemuksiin: vetäytyvyyden (N2), assertiivisuuden (E2) sekä avoimuuden kokemuksille (A2) positiivisesti; kohteliaisuuden (S2), ahkeruuden (T1) ja innostuneisuuden (E1) negatiivisesti. Hypoteesimme neuroottisuuden aspektien positiivisesta yhteydestä ACE-kokemuksiin toteutui siis vain vetäytyvyyden (N2) osalta, ja tunnollisuuden aspektien negatiivisesti yhteydestä vain ahkeruuden (T1) osalta. Ekstraversion aspektien, innostuneisuuden (E1) ja assertiivisuuden (E2), yhteydet ACE-kokemuksiin todettiin etumerkeiltään erisuuntaisiksi. Piirretasolla ACE-kokemukset olivat yhteydessä korkeampaan neuroottisuuteen ja avoimuuteen sekä matalampaan tunnollisuuteen.
Tuloksemme tarkentavat aiempien tutkimusten tuloksia osoittamalla, että kunkin piirteen yhteydet ACE-kokemuksiin pohjaavat vain toiseen BFAS-aspektiin. Lisäksi ekstraversion aspektien ristiriitaiset yhteydet kumosivat toisensa piirretasolla, joten voidaan olettaa, että piilevä ristiriitaisuus on heikentänyt tai mitätöinyt tuloksia myös aiemmissa piirretason tutkimuksissa. Tutkimuksemme tukee käsitystä varhaisten kokemusten vaikutuksesta persoonallisuuden kehittymiseen. Vaikutus voi olla jopa aiemmin oletettua laajempi, sillä yhteyksiä löytyi aspektitasolla jokaisen piirteen alta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet eri ACE-kokemustyyppien erilaiset yhteydet persoonallisuuteen, ja tässä tutkimuksessa osoitimme, että tutkimuksissa on huomioitava myös persoonallisuuden tarkastelu eri tasoilla. Tulevissa tutkimuksissa tulisi huomioida muun muassa otoksen kattavuus ja eri kokemustyyppien yhteydet aspektitasoon.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Tampereen ylipistossa osana PEPE-AM-tutkimusta vuonna 2023. Osallistujat (N = 337) olivat yliopiston opiskelijoita. Persoonallisuutta mitattiin Big Five Aspects Scale -mittarilla ja ACE-kokemuksia Adverse Childhood Experiences Scale –mittarin pohjalta muokatulla kyselyllä. Analyysit toteutettiin lineaarisella regressioanalyysillä, ja analyyseissa kontrolloitiin tutkittavien ikä, sukupuoli sekä vanhempien koulutustaso.
Tulokset osoittivat kuuden BFAS-aspektin olevan merkitsevästi yhteydessä ACE-kokemuksiin: vetäytyvyyden (N2), assertiivisuuden (E2) sekä avoimuuden kokemuksille (A2) positiivisesti; kohteliaisuuden (S2), ahkeruuden (T1) ja innostuneisuuden (E1) negatiivisesti. Hypoteesimme neuroottisuuden aspektien positiivisesta yhteydestä ACE-kokemuksiin toteutui siis vain vetäytyvyyden (N2) osalta, ja tunnollisuuden aspektien negatiivisesti yhteydestä vain ahkeruuden (T1) osalta. Ekstraversion aspektien, innostuneisuuden (E1) ja assertiivisuuden (E2), yhteydet ACE-kokemuksiin todettiin etumerkeiltään erisuuntaisiksi. Piirretasolla ACE-kokemukset olivat yhteydessä korkeampaan neuroottisuuteen ja avoimuuteen sekä matalampaan tunnollisuuteen.
Tuloksemme tarkentavat aiempien tutkimusten tuloksia osoittamalla, että kunkin piirteen yhteydet ACE-kokemuksiin pohjaavat vain toiseen BFAS-aspektiin. Lisäksi ekstraversion aspektien ristiriitaiset yhteydet kumosivat toisensa piirretasolla, joten voidaan olettaa, että piilevä ristiriitaisuus on heikentänyt tai mitätöinyt tuloksia myös aiemmissa piirretason tutkimuksissa. Tutkimuksemme tukee käsitystä varhaisten kokemusten vaikutuksesta persoonallisuuden kehittymiseen. Vaikutus voi olla jopa aiemmin oletettua laajempi, sillä yhteyksiä löytyi aspektitasolla jokaisen piirteen alta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet eri ACE-kokemustyyppien erilaiset yhteydet persoonallisuuteen, ja tässä tutkimuksessa osoitimme, että tutkimuksissa on huomioitava myös persoonallisuuden tarkastelu eri tasoilla. Tulevissa tutkimuksissa tulisi huomioida muun muassa otoksen kattavuus ja eri kokemustyyppien yhteydet aspektitasoon.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10646]
