Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Äitien raskaudenaikaisen ahdistuneisuuden yhteys nuorten ahdistuneisuuteen

Lenander, Niklas; Maaninka, Aino (2025)

 
Avaa tiedosto
Lenander_Maaninka.pdf (453.5Kt)
Lataukset: 



Lenander, Niklas
Maaninka, Aino
2025

Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-20
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505195775
Tiivistelmä
Nuorten ahdistuneisuus ja äitien raskaudenaikainen ahdistuneisuus ovat lisääntyneet viime vuosina. Äidin raskaudenaikaisen ahdistuneisuuden tiedetään luovan erilaisten psykologisten ja biologisten mekanismien välityksellä pohjan nuoren alttiudelle kokea ahdistuneisuutta. Pitkittäistutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja aiemmat tutkimukset ovat tuottaneet keskenään ristiriitaisia tuloksia. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme äitien raskaudenaikaisen ahdistuneisuuden yhteyttä 17–19-vuotiaiden nuorten ahdistuneisuuteen. Äitien ahdistuneisuutta tarkasteltiin piirreahdistuneisuutena ja raskausspesifinä ahdistuneisuutena. Hypoteesimme oli, että äitien raskaudenaikaisella ahdistuneisuudella olisi pieni, mutta merkitsevä yhteys nuorten ahdistuneisuuteen, mutta selvää eroa piirreahdistuneisuuden ja raskausspesifin ahdistuneisuuden välillä ei olisi.

Aineistomme oli Kehityksen ihmeet -pitkittäistutkimuksesta, jonka kerääminen aloitettiin vuonna 1999. Tutkimukseemme osallistui lopulta 370 perhettä, joilta oli saatavilla tarvittava aineisto sekä raskausajalta että myöhäisnuoruuden ikävaiheesta. Äitien piirreahdistuneisuutta mitattiin State-Trait Anxiety Inventory (STAI) -mittarilla ja raskausspesifiä ahdistuneisuutta Pregnancy Anxiety Scale (PAS) -mittarilla. Äidit vastasivat kyselylomakkeisiin raskauden toisen kolmanneksen aikana. Nuorten ahdistuneisuutta mitattiin Behavioral Assessment System for Children -mittarin nuorten persoonallisuuden, tunnetilojen ja itsestä tehtyjen havaintojen itsearviointikyselyllä (BASC-3; SRP-A). Äitien raskaudenaikaisen piirreahdistuneisuuden ja raskausspesifin ahdistuneisuuden yhteyttä nuorten ahdistuneisuuteen tarkasteltiin korrelaatioiden ja lineaaristen regressiomallien avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että äitien raskaudenaikainen piirreahdistuneisuus tai raskausspesifi ahdistuneisuus eivät kumpikaan olleet yhteydessä nuorten ahdistuneisuuteen. Piirreahdistuneisuus ja raskausspesifi ahdistuneisuus eivät siis myöskään eronneet yhteydessään nuorten ahdistuneisuuteen. Tutkimukseen osallistuneet äidit ja nuoret olivat suhteellisen hyvinvoivia ja ahdistuneisuutta ilmeni vähän. Tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että äitien raskaudenaikainen matala ahdistuneisuus ei ole yhteydessä nuorten ahdistuneisuusalttiuteen.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [11031]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste