"Pysäyttäkää merirosvot ": Kehysanalyysi Itämeren kaapelirikkojen turvallistamisesta Saksan journalistisessa mediassa
Jalkanen, Pinja (2025)
2025
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505195764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505195764
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten saksalaisessa journalismissa kehystettiin Suomenlahdella joulupäivänä 2024 tapahtunutta kaapelirikkoa ja sen aiheuttajaksi epäillyn Eagle S -öljytankkerin haltuunottoa. Kaapelirikko kytkeytyy osaksi Ukrainan sodan muuttamaa turvallisuustilannetta Euroopassa, sillä Eagle S lasketaan kuuluvaksi varjolaivastoon, jolla Venäjä kiertää sille sodan vuoksi asetettuja talouspakotteita. Tutkielma tarkastelee, miten saksalainen journalismi kontekstualisoi kaapelirikon osaksi eurooppalaista julkista keskustelua Venäjän uhasta. Näkökulma kytkeytyy osaksi laajempaa pohdintaa siitä, miten journalismi legitimoi ja konstruoi yhteiskunnallisia uhkia nykyajan mediavälitteisessä politiikassa.
Tutkielmassa selvitettiin, millaisia Saksan journalistisessa mediassa joulupäivän 2024 kaapelirikosta käytetyt kehykset olivat, miten niissä turvallistettiin kaapelirikkoon liittyviä toimijoita, sekä millaiseksi turvallisuustoimijaksi Suomea kehystettiin. Tutkielman aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2024–25 viidestä suuresta saksalaismediasta, jotka olivat uutisaikakausilehdet Spiegel ja Zeit, sekä sanomalehdet Frankfurter Allgemeine Zeitung, Süddeutsche Zeitung ja Westdeutsche Allgemeine Zeitung.
Aineistoa jäsensi viisi lomittaista kehystä, jotka olivat vihollis-Venäjän kehys, Suomi mallimaana -kehys, käynnissä olevan sodan kehys, taloudellisten motiivien kehys sekä Euroopan uudistamisen kehys. Kehyksissä Venäjä esitettiin kansainvälistä järjestystä romuttavana rettelöitsijänä ja Suomi Venäjän käsittelyyn tottuneena turvallisuustoimijana, josta Saksaa ja muita Euroopan valtioita neuvottiin ottamaan mallia yhteisen puolustuksen parantamiseksi. Varjolaivasto nähtiin uhkaavana ja moraalisesti vääränä, mutta Venäjän kannalta rationaalisena tapana kerryttää varoja sotimiseen Ukrainassa. Eurooppaa kehystettiin suojelunarvoiseksi yhteisöksi, jota pidettiin nykymuodossaan poliittisesti tehottomana reagoimaan Venäjän uhkaan.
Havaitsemieni kehysten pohjalta arvioin, että saksalaiset journalistit osallistuivat vahvasti joulupäivän kaapelirikon turvallistamiseen määrittelemällä Venäjän kaapelirikon aiheuttajaksi ja vaatimalla Euroopalta kovia otteita Venäjän uhkaan vastaamiseksi. Esitän, että saksalainen journalismi on valta-asemassa konstruoimassa eurooppalaista todellisuutta, ja että tutkielmassa paikannetut kehykset ruokkivat käsitystä Venäjästä Euroopan vihollisena, mikä voi palvella sekä EU:n että Saksan kansallisia intressejä.
Tutkielmassa selvitettiin, millaisia Saksan journalistisessa mediassa joulupäivän 2024 kaapelirikosta käytetyt kehykset olivat, miten niissä turvallistettiin kaapelirikkoon liittyviä toimijoita, sekä millaiseksi turvallisuustoimijaksi Suomea kehystettiin. Tutkielman aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2024–25 viidestä suuresta saksalaismediasta, jotka olivat uutisaikakausilehdet Spiegel ja Zeit, sekä sanomalehdet Frankfurter Allgemeine Zeitung, Süddeutsche Zeitung ja Westdeutsche Allgemeine Zeitung.
Aineistoa jäsensi viisi lomittaista kehystä, jotka olivat vihollis-Venäjän kehys, Suomi mallimaana -kehys, käynnissä olevan sodan kehys, taloudellisten motiivien kehys sekä Euroopan uudistamisen kehys. Kehyksissä Venäjä esitettiin kansainvälistä järjestystä romuttavana rettelöitsijänä ja Suomi Venäjän käsittelyyn tottuneena turvallisuustoimijana, josta Saksaa ja muita Euroopan valtioita neuvottiin ottamaan mallia yhteisen puolustuksen parantamiseksi. Varjolaivasto nähtiin uhkaavana ja moraalisesti vääränä, mutta Venäjän kannalta rationaalisena tapana kerryttää varoja sotimiseen Ukrainassa. Eurooppaa kehystettiin suojelunarvoiseksi yhteisöksi, jota pidettiin nykymuodossaan poliittisesti tehottomana reagoimaan Venäjän uhkaan.
Havaitsemieni kehysten pohjalta arvioin, että saksalaiset journalistit osallistuivat vahvasti joulupäivän kaapelirikon turvallistamiseen määrittelemällä Venäjän kaapelirikon aiheuttajaksi ja vaatimalla Euroopalta kovia otteita Venäjän uhkaan vastaamiseksi. Esitän, että saksalainen journalismi on valta-asemassa konstruoimassa eurooppalaista todellisuutta, ja että tutkielmassa paikannetut kehykset ruokkivat käsitystä Venäjästä Euroopan vihollisena, mikä voi palvella sekä EU:n että Saksan kansallisia intressejä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]