Euroopan kulttuuripääkaupunki paikallisen kulttuurihallinnon uudistajana

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma syventyy hallinnon uudistamiseen paikallisen kulttuurihallinnon kontekstissa. Kuntien kulttuuripalveluihin kohdistuu muutospaineita, jotka kumpuavat sekä julkisen talouden tilasta että kunnissa tapahtuvista demografisista muutoksista. Kulttuuriin ja taiteeseen kohdistuvan valtionrahoituksen supistuessa sekä työvoiman keskittyessä kaupunkeihin näyttää vääjäämättömältä, että useissa kunnissa kulttuuripalveluiden kustannukset joko nousevat tai palveluverkkoa ja -tarjontaa joudutaan sopeuttamaan tulevaisuudessa. Tutkielmassa pureudutaan mahdollisuuksiin vastata näihin muutospaineisiin kehittämällä kulttuurialan hallintaa kohti uutta julkista hallintaa tai tarkemmin yhteistoiminnallista hallintaa. Hallinnon uudistamisen ilmiö tulee tutkielmassa tarkasteltavaksi Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin tapauksen kautta. Tutkielmassa vastataan kysymykseen: Millaisia edellytyksiä Euroopan kulttuuripääkaupungilla on uudistaa paikallista kulttuurihallintoa?

Tutkielmassa lähestytään ilmiötä laadullisella otteella pyrkien tavoittamaan siihen liittyviä tulkintoja. Tutkimusstrategiana on välineellinen tapaustutkimus, sillä tutkielmassa rakennetaan ymmärrystä ja tietoa kuntakentällä vallitsevista tuntemuksista koskien kulttuurihallinnon uudistamistarpeita sekä -mahdollisuuksia. Aineisto muodostuu kahdeksasta kuntien viranhaltijoiden teemahaastattelusta, jotka järjestettiin videoyhteydellä tammikuussa 2025. Analyysimenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jonka analyysirunko perustuu yhteistoiminnallisen hallinnan tutkimuskirjallisuuteen.

Kirjallisuus ja analyysin tulokset puoltavat ajatusta siitä, että Euroopan kulttuuripääkaupunki voisi toimia yhteistoiminnallisen hallinnan rakenteena sekä tarjota ratkaisuja kulttuurihallinnon haasteisiin. Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki ei kuitenkaan täysin tavoita yhteistoiminnallisen hallinnan piirteitä ja niiden tuomia hyötyjä, sillä sen ympärille rakentuvalla yhteistyöllä ei ole selkeitä tavoitteita ja yhteistyöalue on ongelmallisen laaja. Aineiston sekä tutkimuskirjallisuuden vuoropuhelulla muodostuu johtopäätös, jonka mukaan Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupungilla on vain rajalliset mahdollisuudet uudistaa paikallista kulttuurihallintoa eikä se onnistu tarjoamaan varteenotettavaa vaihtoehtoa vallitsevalle hallinnan tavalle. Tapahtumakokonaisuutta voitaisiin kuitenkin kehittää tavalla, joka edistäisi hallinnon inkrementaalista uudistumista kohti uuden julkisen hallinnan paradigmaa. Tutkielma alleviivaa hallinnon uudistamisen hitautta ja osoittaa, kuinka kuntien suhde kulttuurihallinnon uudistamiseen on vallitsevista uhkakuvista huolimatta passiivinen.