Kognitiivisen kuormituksen vaikutukset katsekontaktin havaitsemisen tuottamiin fysiologisiin vasteisiin

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko kognitiivisella kuormituksella vaikuttaa suoran katseen havaitsemisessa ilmeneviin fysiologisiin vasteisiin oikealla ja kuvallisella kasvoärsykkeellä. Aiempien tutkimusten perusteella kuvat tai videot suoraan katsovista kasvoista eivät tuota samankaltaisia fysiologisia reaktioita kuin oikean ihmisen kasvot. Eräässä tutkimuksessa onnistuttiin tuottamaan oikean suoraan katsovien kasvojen havaitsemisen kaltainen fysiologinen reaktio kuvallisella ärsykkeellä, kun tutkittava teki samanaikaisesti tarpeeksi kognitiivisesti kuormittavaa sanatehtävää.

Tutkimuksessa mitattiin ihon sähkönjohtavuutta ja sydämen sykevälin hidastumista tutkittavaan kiinnitettävillä elektrodeilla. Tutkittavalle näytettiin suorassa ja käännetyssä katsesuunnassa joko video ihmisestä (videoasetelma) tai oikea fyysisesti tilassa oleva ihminen (live-asetelma). Kasvoärsykkeen esittämisen aikana tutkittavat tekivät kognitiivisesti kuormittavaa sanatehtävää, jota oli kahta vaikeustasoa. Sanatehtävä oli auditiivinen ja kuului tutkittaville annetuista kuulokkeista. Odotimme, että suoraan katseen havaitseminen tuottaisi voimakkaampia ihon sähkönjohtavuuden ja sydämen sykevälin hidastumisen vasteita sekä live- että videoasetelmassa, mutta videoasetelmassa pelkästään vaikean sanatehtävän yhteydessä.

Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopiston Human Information Processing -laboratoriossa. Tutkimukseen osallistui 77 henkilöä, joista 62 oli naisia ja oli 13 miehiä. Sen lisäksi kaksi vastasivat olevansa muita sukupuolia. Tutkittavat olivat 19–64- vuotiaita.

Tutkimustulosten perusteella suoran katseen havaitseminen tuotti merkitsevästi voimakkaampia ihon sähkönjohtavuuden vasteita live-asetelmassa verrattuna käännettyyn katseeseen hypoteesin mukaisesti. Sen sijaan hypoteesin vastaisesti videoasetelmassa ei havaittu katsesuuntien välistä eroa kummassakaan fysiologisessa vasteessa.

Tutkimus ei löytänyt kognitiivisen kuormituksen vaikutusta kuvallisen kasvoärsykkeen havaitsemisen tuottamiin fysiologiin reaktioihin. Todennäköisin selitys sille, miksi aiempi samankaltainen tutkimus löysi kyseisen vaikutuksen on, että kognitiivisesti kuormittavan sanatehtävän sensorinen modaliteetti vaihdettiin tässä tutkimuksessa visuaalisesta auditiiviseen. Auditiivisen sanatehtävän takia tutkittavat pystyivät suuntamaan visuaalisen tarkkaavuutensa täysin kasvoärsykkeeseen tehtävän aikana, joka vaikutti tehostavan kortikaalista kasvoprosessointia, joka taas heikensi fysiologisten reaktioiden voimakkuutta videokasvoärsykkeissä. Jatkossa on syytä tutkia tarkemmin, mitkä mekanismit avioisamme säätelevät katsesuunnan prosessointia ja miten dynaamiset sosiaaliset vuorovaikutustilanteet vaikuttavat näihin mekanismeihin.