Ryhmäliikunnanohjaajilla esiintyvien äänihäiriöiden oireet ja etiologia : Integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä kandidaattitutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan ryhmäliikunnanohjaajien kokemien äänihäiriöiden oireita ja etiologiaa. Katsaukseen on valikoitu ainoastaan kyselytutkimuksia. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa aineiston kokoaminen on narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen verrattuna järjestelmällisempää ja kriittisempää. Sen avulla voidaan luoda monipuolinen kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä. Tämä kirjallisuuskatsaus koostuu yhteensä seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuosien 1998–2025 aikana. Aineiston analyysissä on hyödynnetty sisällönanalyysin menetelmiä taulukoimalla ja ryhmittelemällä tärkeimpiä tietoja.

Tutkimuksissa oireistoon liittyen raportoitiin etenkin äänen käheydestä, väsymisestä ja kurkun oireista. Myös äänenkorkeuden muutoksia ja äänen katoamista havaittiin useammassa eri tutkimuksessa. Etiologiaan liittyen muun muassa väsymyksen ja unen määrän todettiin olevan yhteydessä äänihäiriöiden kokemiseen. Myös fonotraumaattisen käyttäytymisen, kuten huutamisen ja yskimisen havaittiin olevan äänihäiriöoireiden taustalla. Muita yksilöön liittyviä riskitekijöitä olivat naissukupuoli, allergiat, ohjaajan terveyteen liittyvät olosuhteet sekä korkeat stressitasot. Ulkoisista tekijöistä työympäristö, sää, ohjaustuntien määrä ja musiikin voimakkuus olivat yhteydessä äänihäiriöihin. Työkokemuksen ja äänihäiriöiden kokemisen välisestä yhteydestä saatiin ristiriitaisia tuloksia. Iän ja koettujen äänioireiden välillä löydettiin puolestaan negatiivinen korrelaatio kahdessa tutkimuksessa.

Tulokset osoittavat, että ryhmäliikunnanohjaajat kokevat monenlaisia äänihäiriöoireita, joiden taustalla voi olla useita eri tekijöitä. On hyvä ottaa huomioon, että aineisto koostui vain seitsemästä artikkelista, jotka kaikki on tehty länsimaissa. Lisäksi naisten osuus oli huomattavasti miehiä suurempi lähes kaikissa tutkimuksissa. Tuloksissa oli ristiriitaisuuksia etiologiaan liittyen, minkä vuoksi etenkin työkokemuksen ja äänihäiriöiden välistä yhteyttä voisi tutkia enemmän. Lisäksi iän ja äänihäiriöiden välistä negatiivista korrelaatiota voisi tutkia lisää. Ryhmäliikunnanohjaajat, puheterapeutit ja muut puheammattilaiset voivat hyödyntää tämän tutkielman tuloksia suunnitellessaan äänihäiriöitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.