Hiljaisen tiedon siirtäminen etätyöympäristössä

Abstract

Etä- ja hybridityön yleistyessä organisaatioiden tulee yhä tehokkaammin pystyä hallitsemaan hiljaisen tiedon siirtämistä myös etätyöympäristössä. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten hiljaista tietoa siirretään asiantuntijaorganisaatiossa, jossa työskentely tapahtuu pääasiassa etätyöympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat tai estävät hiljaisen tiedon siirtymisen, sekä tuottaa kohde organisaatiolle kehitysehdotuksia tiedonhallinnan tukemiseksi.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena suomalaisen finanssialan organisaation yksikössä, jossa oli noin 50 työntekijää. Aineisto kerättiin seitsemällä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui SECI-malliin, ba-malliin ja tietojohtamisen hierarkiamalliin.

Tulosten perusteella hiljainen tieto siirtyy etätyöympäristössä esimerkiksi työparityöskentelyn, sparrailun, perehdytyksen ja arjen keskustelun kautta. Merkittäviä siirtymistä edistäviä tekijöitä havaittiin olevan psykologinen turvallisuus, yksilön aktiivisuus ja organisaation tukirakenteet, kuten jatkuvan parantamisen malli. Suurimmat haasteet liittyivät kiireeseen, dokumentoinnin puutteeseen ja tiedon henkilöitymiseen. Etätyön ei havaittu itsessään estävän hiljaisen tiedon siirtymistä, mutta se edellyttää suunniteltuja rakenteita ja yhteistä ymmärrystä tiedon jakamisen merkityksestä.

Tutkimuksesta organisaatiot saavat konkreettisia kehitysehdotuksia hiljaisen tiedon siirtymisen tehostamiseksi ja tutkimus korostaa hiljaisen tiedon merkitystä asiantuntijatyössä erityisesti etätyön yhä yleistyessä työelämässä.