Kasvuympäristön ankaruuden ja ennustamattomuuden yhteys aikuisiän persoonallisuuteen

Abstract

Haitallisilla lapsuudenkokemuksilla tiedetään olevan merkittävä vaikutus yksilön persoonallisuuden kehitykselle. Tätä yhteyttä on aiemmin tutkittu paljon, mutta muiden kasvuympäristön epäsuotuisien tekijöiden vaikutuksesta tiedetään vähemmän. Epäsuotuisista tekijöistä kasvuympäristön ankaruuden ja ennustamattomuuden yhteyttä persoonallisuuteen on tarkasteltu piirretasolla viiden suuren Big Five -mallin mukaisten persoonallisuuspiirteiden kautta, jotka ovat neuroottisuus (N), ekstraversio (E), sovinnollisuus (S), tunnollisuus (T) ja avoimuus (A). Malliin pohjautuen on kehitetty Big Five Aspects Scale (BFAS) -persoonallisuusmittari, joka jakaa viisi pääpiirrettä kunkin kahteen alapiirteeseen eli aspektiin kuvaten persoonallisuutta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Kasvuympäristön ankaruuden ja ennustamattomuuden yhteyttä persoonallisuuteen ei ole aiemmin tutkittu aspektitasolla. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena olikin selvittää BFAS-mittarin mukaisten aikuisiän persoonallisuuden aspektien yhteyksiä kasvuympäristön ankaruuteen ja ennustamattomuuteen evoluutiopsykologisesta näkökulmasta. Tutkimus perustui elämänhistoriateoriaan, jonka mukaan yksilö muodostaa sopeutumisstrategian, eli niin sanotun elämänhistoriastrategian, riippuen ympäristönsä ankaruudesta ja ennustamattomuudesta. Tutkimuksen tutkimuskysymys oli, ovatko BFAS-aspektit yhteydessä kasvuympäristön ankaruuteen ja ennustamattomuuteen. Aiempiin tutkimustuloksiin pohjaten asetettiin kolme hypoteesia. Ensimmäiseksi hypoteesiksi asetettiin, että kasvuympäristön korkea ankaruus ja ennustamattomuus ovat yhteydessä korkeisiin neuroottisuuden aspekteihin. Toiseksi hypoteesiksi asetettiin, että kasvuympäristön korkea ankaruus on yhteydessä mataliin tunnollisuuden ja sovinnollisuuden aspekteihin. Kolmanneksi hypoteesiksi asetettiin, että kasvuympäristön korkea ennustamattomuus on yhteydessä mataliin sovinnollisuuden ja tunnollisuuden aspekteihin.

Tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2023 PEPE AM-tutkimuksen aineistoa. Tutkittavat rekrytoitiin Tampereen yliopiston tutkimusmenetelmäkurssilta ja lopullinen otos koostui 89 tutkittavasta. Tutkimuksessa persoonallisuuden aspekteja mitattiin Big Five Aspects Scales –mittarilla. Kasvuympäristön ennustamattomuutta mitattiin 15 väittämän Childhood Unpredictability Scale –itsearviointikyselyllä ja ankaruutta 11 väittämän Childhood Harshness (Resource Scarcity) Scale –itsearviointikyselyllä. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin lineaarista regressioanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset tukivat osittain ensimmäistä hypoteesiamme, sillä tutkimuksessa havaittiin yhteys korkean ankaruuden ja korkean vetäytyvyyden, eli toisen neuroottisuuden aspektin, välillä. Oletustemme vastaisesti toinen ja kolmas hypoteesi eivät toteutuneet. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa BFAS–piirteiden yhteyksistä kasvuympäristön ankaruuteen ja ennustamattomuuteen. Tutkimus herätti useita jatkokysymyksiä, joita olisi mielekästä tutkia tulevaisuudessa. Jatkotutkimus voisi tarjota oleellista ja aiempaa tarkempaa tietoa kasvuympäristön ja elämänhistoriastrategioiden yhteyksistä aikuisiän persoonallisuuteen.