Yksilön asema ja väkivaltakokemukset: Intersektionaalinen lähestymistapa naisiin kohdistuvaan fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan Suomessa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan naisiin kohdistuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa Suomessa intersektionaalisen feminismin ja etuoikeuskehän näkökulmista. Tutkielma toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin Kansallista rikosuhritutkimusta vuodelta 2023. Aineisto valittiin, koska se mahdollisti tarkastelun sukupuolen, iän, koulutustason ja asuinpaikan mukaan. Erityisesti aineisto sisälsi kattavaa tietoa fyysisen ja henkisen väkivallan esiintymisestä naisvastaajien kokemuksina, mahdollistaen sosiodemografisten tekijöiden kvantitatiivisen tarkastelun.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten ikä, koulutustaso ja asuinpaikka muovaavat naisten kokemuksia fyysisestä ja henkisestä väkivallasta intersektionaalisesta näkökulmasta. Tutkimus perustuu oletukseen, että sosiaaliset taustatekijät eivät vaikuta väkivaltaan irrallisesti, vaan voivat yhdessä muovata yksilön haavoittuvuutta ja vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa hakea apua. Tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.

Tulokset osoittavat, että ikä oli merkittävin yksittäinen tekijä välivaltakokemusten selittämisessä: nuoret naiset raportoivat väkivaltaa huomattavasti useammin kuin vanhemmat. Koulutustaso oli yhteydessä erityisesti fyysiseen väkivaltaan, matalasti koulutettujen naisten raportoidessa enemmän kokemuksia kuin korkeasti koulutettujen. Asuinpaikan osalta erot jäivät ei-tilastollisesti merkitseviksi, mutta havaittiin suunta, jossa tiheämmin asutuilla alueilla väkivaltakokemuksia raportoitiin hieman enemmän.

Tutkielma osoittaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksittäisten sattumien seurausta, vaan liittyy yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin ja taustatekijöiden kerrostumiseen. Intersektionaalinen lähestymistapa auttaa jäsentämään, miten sukupuoli, ikä, koulutus ja asuinpaikka voivat yhdessä vaikuttaa väkivallan esiintyvyyteen ja siihen, millaisia resursseja yksilöllä on käytettävissään avun hakemiseen. Etuoikeuskehän avulla ilmiötä voidaan tarkastella moniulotteisesti suhteessa valtaan, haavoittuvuuteen ja yksilön yhteiskunnalliseen asemaan.