Vastuullisen luotonannon sääntelyn tiukentuminen: vaikutukset luotonantajan ja kuluttajan asemiin

Abstract

Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosikymmeninä saavuttaen vuonna 2023 historiallisen suuret mittasuhteet. Yksi merkittävä syy ylivelkaantumiseen ovat korkeakorkoiset kulutusluotot, joiden markkinointi on ollut aggressiivista ja joita on myönnetty kevyin perustein. Lopulta ylivelkaantuminen ilmenee maksuhäiriöinä, joita kirjattiin vuonna 2024 ennätysmäärä Suomessa 2020-luvulla. Ylivelkaantumisen ehkäiseminen on tärkeää sekä kuluttajan että koko kansantalouden kannalta, ja siinä on keskeisessä asemassa vastuullinen luotonanto.

Vuosina 2023–2024 tiukennettiin useaa kuluttajansuojalain (38/1978) luotonantoa koskevaa säännöstä. Suomessa otettiin myös vuonna 2024 käyttöön positiivinen luottotietorekisteri, josta saatavien tulo- ja velkatietojen avulla luotonantajat pystyvät arvioimaan kuluttajan luottokelpoisuuden aiempaa paremmin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelymuutos ja positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto muuttavat luotonantajan asemaa. Tutkielmassa selvitetään myös, millaisia vaikutuksia sääntelymuutoksista aiheutuu kuluttajan luotonsaantimahdollisuuteen sekä ylivelkaantumiseen. Lisäksi kuluttajan luottokelpoisuuden arvioinnin käsittelyn pohjalta tarkastellaan, milloin luotonantajan on kieltäydyttävä myöntämästä luottoa kuluttajan taloudellisen tilanteen vuoksi. Tutkielma on pääosin lainopillinen, jonka lisäksi siinä hyödynnetään esimerkiksi de lege ferenda -näkökulmaa tarkasteltaessa uutta kuluttajaluottodirektiiviä (EU) 2023/2225, jota on sovellettava kansallisesti 20.11.2026 alkaen.

Tutkielmassa todetaan, että kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelymuutos edellyttää luotonantajilta, että niiden täytyy suunnitella markkinointiaan uudella tavalla vastaamaan uutta sääntelyä. Sääntelymuutoksen edellyttämät toimenpiteet ovat voineet olla vähäisiä, mikäli luotonantajien markkinointi oli vastuullista jo ennen sääntelymuutosta. Luotonantajien kannalta myös sääntelyn ennakoitavuus ja oikeusvarmuus ovat parantuneet. Kuluttajien osalta sääntelymuutoksen on arvioitu vähentävän harkitsematonta luotonottamista ja siten ylivelkaantumista. Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotto on lisännyt luotonantajien hallinnollista taakkaa, kun niiden täytyy ilmoittaa tietoja rekisteriin ja tarkistaa tietoja rekisteristä. Rekisterin käytöstä aiheutuu myös kustannuksia luotonantajille. Toisaalta rekisteri mahdollistaa luotonantoprosessien tehostumisen, kun kuluttajalta hankittavien tietojen määrä ja niiden oikeellisuuden varmistaminen vähenevät. Positiivinen luottotietorekisteri mahdollistaa osalle kuluttajista aiempaa paremmat luotonsaantimahdollisuudet, kun taas ylivelkaantuneiden kuluttajien kohdalla luotonsaantimahdollisuudet heikkenevät. Rekisterin käyttö hillitsee erityisesti useasta eri lähteestä velkaantuneiden kuluttajien ylivelkaantumista ja mahdollistaa ylivelkaantumisen torjunnan aiempaa varhaisemmin. Luotonantajan tulee kieltäytyä myöntämästä luottoa kuluttajan taloudellisen tilanteen vuoksi tapauskohtaisesti, jos huolellinen luottokelpoisuuden arviointi osoittaa kuluttajan maksukyvyttömyyden.

Tutkielman tuloksista havaitaan, että kuluttajan aseman parantaminen voi olla ristiriidassa luotonantajan intressien kanssa, mutta kuluttajan suojaaminen on perusteltua tämän heikomman aseman vuoksi. Kaiken kaikkiaan lainopin keinoin on havaittavissa useita sääntelymuutosten aiheuttamia vaikutuksia molempiin luottosuhteen osapuoliin. Osaan vaikutuksista liittyy tosin jonkin verran epävarmuutta. Voidaan kuitenkin todeta, että vastuullisen luotonannon sääntelymuutokset ovat askel oikeaan suuntaan kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemiseksi.