"Etsinnässä nuhteeton luomukaunotar": Diskurssianalyysi suomalaisen iltapäivälehdistön Miss Suomi -uutisoinnista vuosina 2013 ja 2023
Greus, Suvi (2025)
Greus, Suvi
2025
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505185716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505185716
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen iltapäivälehdistön Miss Suomi -uutisoinnin diskurssien rakentumista vuosina 2013 ja 2023. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa, millaisia diskursseja Miss Suomi -kilpailuista ja sen osallistujista aineistossa esiintyy. Tutkielmassa selvitetään myös, ovatko missiuutisoinnin diskurssit muuttuneet tarkasteluvuosien välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu aiempaan tutkimukseen kauneuskilpailuista, sukupuolen performatiivisuudesta sekä kauneusihanteista.
Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 16 uutisesta. Molemmilta vuosilta, 2013 sekä 2023, on kerätty kahdeksan uutista, joista neljä on julkaistu Ilta-Sanomissa ja neljä Iltalehdessä. Kerätyn aineiston uutiset sijoittuvat mahdollisimman lähelle Miss Suomi –kilpailun finaaleja ja käsittelevät ainoastaan valitun vuoden kilpailua. Tutkielman tutkimusmetodina toimii diskurssianalyysi, sillä sen avulla voidaan selvittää, millaista kieltä missiuutisoinnissa käytetään. Analyysin tuloksena aineistosta tunnistettiin neljä diskurssia: epäitsenäinen tyttö, perinteinen suomalainen missi, persoonallinen missi sekä kilpailukeskeinen missi.
Vuoden 2013 aineistossa hallitsivat epäitsenäisen tytön sekä perinteisen suomalaisen missin diskurssit. Persoonallisen missin diskurssi hallitsi puolestaan vuoden 2023 uutisointia. Ainoastaan kilpailukeskeisen missin diskurssia esiintyi kumpanakin tarkasteluvuonna. Vuoden 2013 hallitsevat diskurssit loivat misseistä kuvaa epäitsenäisinä toimijoina, kun taas vuoden 2023 diskurssit korostivat missien yrittäjyyttä ja persoonaa. Kilpailukeskeisen missin diskurssissa vuonna 2013 hävinneet missit esitettiin itkuisina ja romahtaneina. Vuoden 2023 kilpailukeskeisyyden diskurssissa korostui voiton toissijaisuus. Pohdinnassa tarkastellaan missikilpailujen muutosta sekä iltapäivälehtien ja missikilpailujen tulevaisuuden suhteen mahdollisesti ongelmallista suhdetta.
Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 16 uutisesta. Molemmilta vuosilta, 2013 sekä 2023, on kerätty kahdeksan uutista, joista neljä on julkaistu Ilta-Sanomissa ja neljä Iltalehdessä. Kerätyn aineiston uutiset sijoittuvat mahdollisimman lähelle Miss Suomi –kilpailun finaaleja ja käsittelevät ainoastaan valitun vuoden kilpailua. Tutkielman tutkimusmetodina toimii diskurssianalyysi, sillä sen avulla voidaan selvittää, millaista kieltä missiuutisoinnissa käytetään. Analyysin tuloksena aineistosta tunnistettiin neljä diskurssia: epäitsenäinen tyttö, perinteinen suomalainen missi, persoonallinen missi sekä kilpailukeskeinen missi.
Vuoden 2013 aineistossa hallitsivat epäitsenäisen tytön sekä perinteisen suomalaisen missin diskurssit. Persoonallisen missin diskurssi hallitsi puolestaan vuoden 2023 uutisointia. Ainoastaan kilpailukeskeisen missin diskurssia esiintyi kumpanakin tarkasteluvuonna. Vuoden 2013 hallitsevat diskurssit loivat misseistä kuvaa epäitsenäisinä toimijoina, kun taas vuoden 2023 diskurssit korostivat missien yrittäjyyttä ja persoonaa. Kilpailukeskeisen missin diskurssissa vuonna 2013 hävinneet missit esitettiin itkuisina ja romahtaneina. Vuoden 2023 kilpailukeskeisyyden diskurssissa korostui voiton toissijaisuus. Pohdinnassa tarkastellaan missikilpailujen muutosta sekä iltapäivälehtien ja missikilpailujen tulevaisuuden suhteen mahdollisesti ongelmallista suhdetta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9897]