Osakeyhtiölain maksukykytestin suoritusajankohta ja ajallinen ulottuvuus

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n varojenjakokieltoa, kun jaosta päätettäessä yhtiön tiedetään tai pitäisi tietää olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden (maksukykytesti). Tarkastelussa keskitytään siihen, milloin maksukykytesti tulee varojenjaossa suorittaa (suoritusajankohta) ja miten pitkälle tulevaisuuteen yhtiön maksukykyä tulee pystyä arvioimaan (ajallinen ulottuvuus). Maksukykytestin muita osa-alueita, kuten testin vastuutahoja ja arviointiaineistoa, käsitellään vain lyhyesti. Maksukykytesti on varsin tulkinnanvarainen ja epäselvä, koska säännöksestä itsessään ilmenee hyvin heikosti sen sisältö. Lain esitöissä sitä on tietyiltä osin täsmennetty, mutta sekin jättää monia keskeisiäkin seikkoja avoimeksi. Osaltaan tämän vuoksi oikeuskirjallisuudessa maksukykytestiä on käsitelty laajasti. Kaikilta osin oikeuskirjallisuudessakaan ei tosin ole päästy yhteisymmärrykseen testin vaatimuksista. Esimerkiksi suoritusajankohta on osa-alue, jossa oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset ovat jakautuneet kahteen eri ajankohtaan: päätöksentekohetkeen ja täytäntöönpanohetkeen.

Tutkimusmenetelmänä käytetään ensisijaisesti lainoppia, jolla pyritään vastaamaan kahteen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee maksukykytestin suoritusajankohtaa ja toinen tutkimuskysymys maksukykytestin ajallista ulottuvuutta. Kolmas tutkimuskysymys koskee maksukykytestin muutostarpeita. Tähän pyritään vastaamaan lainopin lisäksi myös osin oikeusvertailua ja oikeustaloustiedettä hyödyntäen. Kokonaiskuvan luomiseksi tutkielmassa käydään läpi myös velkojiensuojasääntelyä yleisesti, sen taustalla vaikuttavaa maksunsaantijärjestystä, maksukyvyn käsitettä sekä maksukykytestin muita kuin tutkimuskysymyksissä tarkasteltavia osa-alueita. Lyhyt katsaus luodaan myös maksukykysääntelyyn kansainvälisesti.

Maksukykytestin suoritusajankohdan osalta yksiselitteistä on, että se on suoritettava yhtiön hallituksen valmistellessa varojenjakoesitystä sekä lisäksi yhtiökokouksen päättäessä varojenjaosta. Jos yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään jaosta, on hallituksen tehtävä testi päättäessään varojenjaosta. Sen sijaan epäselvää on, edellytetäänkö testin suorittamista myös varojenjakopäätöksen täytäntöönpanohetkellä, eli varojen maksuhetkellä. Varojenjaon päätöksentekohetki ja varsinainen varojen maksuhetki voivat olla eri esimerkiksi silloin, kun yhtiökokous on määrännyt varat erääntymään maksettavaksi vasta myöhemmin tai maksuhetken päättäminen on jätetty yhtiön hallituksen vastuulle. Päätöksentekohetkellä tehtävän arvioinnin riittävyyttä puoltaa muun muassa hovioikeuksien varsin vakiintunut ratkaisukäytäntö. Täytäntöönpanohetkellä uudestaan suoritettavaa arviointia puoltavat taas keskeisesti velkojiensuojanäkökulmat. Tulkintasuosituksena tutkielmassa esitetään maksukykytestin suorittamista myös täytäntöönpanohetkellä. Koska oikeuskäytäntö asiasta puoltaa päätöksentekohetkeä, on tutkielmassa kannatettu säännöksen täsmentämistä kattamaan tarvittaessa myös täytäntöönpanohetki.

Tulkinnanvaraista on maksukykytestin ajallinen ulottuvuuskin. Yksiselitteistä arviointiajanjaksoa ei ole mahdollista määrittää, koska arviointi riippuu tapauskohtaisista seikoista. Arviointi on suoritettava päätöstä tehtäessä käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Jälkikäteisellä arvioinnilla ei ole asiassa merkitystä. Tulevaisuuden kohtuudella ennakoitavat yhtiön maksukykyyn vaikuttavat tapahtumat on huomioitava. Yleisesti oikeuskirjallisuudessa on kannatettu keskipitkää arviointiajanjaksoa, mutta tapauskohtaisesti ajanjakso voi vaihdella muutamista viikoista muutamiin vuosiin. Keskeistä on, että arviointi suoritetaan liiketoimintapäätösperiaatteen mukaisesti. Yhtiön johdolla on siten velvollisuus hankkia arvioinnin pohjaksi tilanteen vaatimat tiedot ja tehdä niiden perusteella johdonmukainen ratkaisu. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia ajallisen ulottuvuuden arvioinnissa huomioitavia seikkoja, mutta viime kädessä kyseessä on kuitenkin tapauskohtainen kokonaisarvio, joka kattaa kohtuudella ennakoitavissa olevan tulevaisuuden. Säännöksen täsmentämistä ei tältä osin ole esitetty, koska ajallisen ulottuvuuden tyhjentävä määrittely on mahdotonta ja tietystä ajanjaksosta säätäminen heikentäisi maksukykytestin merkitystä ja velkojiensuojaa.