Vapaaehtoistyön tarjontaan vaikuttavia tekijöitä: Syitä vapaaehtoistyön tekemiselle
Topi, Fanny (2025)
Topi, Fanny
2025
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505165695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505165695
Tiivistelmä
Vapaaehtoistyö on moninainen ilmiö, joka on työnteon organisoimisen mukaan jaettavissa järjestöpohjaiseen ja epäviralliseen vapaaehtoistyöhön. Ilmiön laajuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä huolimatta sitä ei kuitenkaan huomioida esimerkiksi kansantalouden tilinpidossa.
Vapaaehtoistyötä on kuitenkin mallinnettu työn taloustieteen teorioiden pohjalta. Syitä vapaaehtoistyön tekemiselle on mahdollista selittää julkishyödykemallin, yksityisen kulutuksen mallin, investointimallin ja inhimillisten ominaisuuksien avulla. Erilaisten motiivien olemassaolo osoittaa sen, että vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat harvemmin puhtaan altruistisia, vaan suurimmalla osalla on useampia syitä tehdä vapaaehtoistyötä. Tämän lisäksi huomionarvoista on, että tekijät, jotka saavat lähtemään vapaaehtoiseksi, eivät ole samoja, jotka motivoivat tekemään määrällisesti enemmän vapaaehtoistyötä.
Yksityisen kulutuksen mallin mukaan vaihtoehtoiskustannuksen kautta tarkastellaan palkkatulojen vaikutusta vapaaehtoistyön tarjontaan. Minkään yksinkertaisen substituutiovaikutuksen ei havaita vaikuttavan todennäköisyyteen lähteä vapaaehtoiseksi tai vapaaehtoistyöhön käytettyyn tuntimäärään. Taloudellisten tekijöiden heikko selitysvoima osoittaa, että vapaaehtoiskäyttäytymisen kohdalla keskeisemmässä roolissa ovat prososiaaliseen käyttäytymiseen liittyvät ulkoiset ja sisäiset motivaatiotekijät. Myös vapaaehtoiseksi pyytämisellä on vaikutusta siihen ketkä ryhtyvät vapaaehtoisiksi.
Vapaaehtoistyön tekeminen lisää työn tekemisen motiiveista huolimatta vapaaehtoisen subjektiivista hyvinvointia, minkä lisäksi sillä saattaa olla työmarkkinoilla positiivinen signalointivaikutus. Vapaaehtoistyön tekeminen on siis rationaalista toimintaa oman hyödyn maksimoimiseksi.
Vapaaehtoistyötä on kuitenkin mallinnettu työn taloustieteen teorioiden pohjalta. Syitä vapaaehtoistyön tekemiselle on mahdollista selittää julkishyödykemallin, yksityisen kulutuksen mallin, investointimallin ja inhimillisten ominaisuuksien avulla. Erilaisten motiivien olemassaolo osoittaa sen, että vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat harvemmin puhtaan altruistisia, vaan suurimmalla osalla on useampia syitä tehdä vapaaehtoistyötä. Tämän lisäksi huomionarvoista on, että tekijät, jotka saavat lähtemään vapaaehtoiseksi, eivät ole samoja, jotka motivoivat tekemään määrällisesti enemmän vapaaehtoistyötä.
Yksityisen kulutuksen mallin mukaan vaihtoehtoiskustannuksen kautta tarkastellaan palkkatulojen vaikutusta vapaaehtoistyön tarjontaan. Minkään yksinkertaisen substituutiovaikutuksen ei havaita vaikuttavan todennäköisyyteen lähteä vapaaehtoiseksi tai vapaaehtoistyöhön käytettyyn tuntimäärään. Taloudellisten tekijöiden heikko selitysvoima osoittaa, että vapaaehtoiskäyttäytymisen kohdalla keskeisemmässä roolissa ovat prososiaaliseen käyttäytymiseen liittyvät ulkoiset ja sisäiset motivaatiotekijät. Myös vapaaehtoiseksi pyytämisellä on vaikutusta siihen ketkä ryhtyvät vapaaehtoisiksi.
Vapaaehtoistyön tekeminen lisää työn tekemisen motiiveista huolimatta vapaaehtoisen subjektiivista hyvinvointia, minkä lisäksi sillä saattaa olla työmarkkinoilla positiivinen signalointivaikutus. Vapaaehtoistyön tekeminen on siis rationaalista toimintaa oman hyödyn maksimoimiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10839]
