Väkivallan yhteiskunnallinen hyväksyntä Suomessa 2000-Luvulla
Koppanen, Otto (2025)
Koppanen, Otto
2025
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505175697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505175697
Tiivistelmä
Tutkin väkivallan hyväksyttävyyttä Suomessa 2000-luvulla käyttäen tutkimusmateriaalinani vuoden 2001 väkivaltatutkimusta. Määrällisin menetelmin yritän saada selville väkivallan hyväksyttävyyteen vaikuttavia taustamuuttujia ja katsoa millaisia yhteyksiä muuttujien välillä löytyy. Tutkimuksen erityistarkastelun kohteena on ikä, sukupuoli, joita ristiintaulukoin suhteessa muuttujiin, jotka käsittelevät miehiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksymistä. Lisäksi vastauksissa nousi esiin itsepuolustus väkivallan muotona, jonka vastaajat hyväksyivät kaikista useimmin. Tutkin täten myös väkivallan hyväksyntää itsepuolustuksen kautta ja sitä, milloin vastaajat ovat kokeneet itsepuolustuksen hyväksyttäväksi väkivallan muodoksi.
Teorioissa hyödynnän kriminologista näkökulmaa Durkheimista alkaen, ja yritän vertailla erilaisia rikollisuuden ja väkivallan teorioita omiin tutkimustuloksiini löytääkseni mahdollisia selittäviä tekijöitä ja samalla kriittisesti testaamaan erilaisten teorioiden sopivuutta aineistooni. Vertaan oppimisteoreettista näkökulmaa biososiaaliseen näkökulmaan ja tutkimuksen lopuksi vertaan miten omat tulokseni sopivat näiden teorioiden malleihin.
Tutkielman tuloksissa kävi ilmi, että sukupuolella oli tilastollinen yhteys väkivallan hyväksyntään vain, kun väkivallan kohde oli mies. Suurimmassa osassa ikäkategorioita ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä väkivallan hyväksyntään. Väkivaltataustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys väkivallan hyväksyntään. Ihmiset kokivat väkivallaksi suurella todennäköisyydellä sellaisen toiminnan, jossa oli voimakas fyysinen kontakti, mutta myös muunlaista toimintaa koettiin väkivallaksi. Biososiaaliset mallit selittivät huonosti tutkielman tuloksia, kun taas oppimisteoreettiset mallit olivat johdonmukaisia tulosten kanssa.
Teorioissa hyödynnän kriminologista näkökulmaa Durkheimista alkaen, ja yritän vertailla erilaisia rikollisuuden ja väkivallan teorioita omiin tutkimustuloksiini löytääkseni mahdollisia selittäviä tekijöitä ja samalla kriittisesti testaamaan erilaisten teorioiden sopivuutta aineistooni. Vertaan oppimisteoreettista näkökulmaa biososiaaliseen näkökulmaan ja tutkimuksen lopuksi vertaan miten omat tulokseni sopivat näiden teorioiden malleihin.
Tutkielman tuloksissa kävi ilmi, että sukupuolella oli tilastollinen yhteys väkivallan hyväksyntään vain, kun väkivallan kohde oli mies. Suurimmassa osassa ikäkategorioita ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä väkivallan hyväksyntään. Väkivaltataustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys väkivallan hyväksyntään. Ihmiset kokivat väkivallaksi suurella todennäköisyydellä sellaisen toiminnan, jossa oli voimakas fyysinen kontakti, mutta myös muunlaista toimintaa koettiin väkivallaksi. Biososiaaliset mallit selittivät huonosti tutkielman tuloksia, kun taas oppimisteoreettiset mallit olivat johdonmukaisia tulosten kanssa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]