Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Methods for Snoring and Heart Pulse Detection Using Unobtrusive Mattress Sensor

Perez-Macias, Jose Maria (2025)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-3971-5.pdf (12.38Mt)
Lataukset: 



Perez-Macias, Jose Maria
Tampere University
2025

Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2025-06-04
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3971-5
Tiivistelmä
Vuonna 2014 Yhdysvaltain Centers for Disease Control and Prevention (CDC) julisti univajeen kansanterveydelliseksi epidemiaksi. Riittämätön ja heikkolaatuinen uni on yhdistetty lihavuuteen, diabetekseen, sydänsairauksiin, dementiaan ja masennukseen. Useimmiten unta häiritsee hengityshäiriöt (SDB, sleep-disordered breathing), joihin kuuluvat täydelliset tukokset (apneat), osittaiset tukokset (hypopneat), kuorsaus sekä pitkittynyt lisääntynyt hengitystyö. Tunnetuin näistä on obstruktiivinen uniapnea (OSA, obstructive sleep apnea), jonka esiintyvyyden arvioitiin vuonna 2019 ylittävän joissakin maissa jopa 50 %. Muita hengityshäiriöitä, kuten pitkäkestoista osittaista ylähengitysteiden ahtaumaa (PPO, prolonged partial obstruction), saattaa kuitenkin esiintyä samankaltaisin oirein ilman, että niitä diagnosoidaan tai hoidetaan. Kuorsausta ja pitkittynyttä hengitysvastusta esiintyy yleisesti unen aikana, ja niiden seuranta on tärkeää mahdollisten hengityshäiriöiden tunnistamiseksi ja diagnosoimiseksi.

Polysomnografia (PSG) on unenaikaisten hengityshäiriöiden ensisijainen diagnosointimenetelmä, joka on monimutkainen, kallis ja aikaa vievä menetelmä. EMFiT (Electromechanical Film Transducer) -patjasensorit vähentävät testien kustannuksia ja potilaan kokemaa epämukavuutta. Suomessa EMFiT täydentää unipolygrafiaa ja suppeampaa yöpolygrafiaa, helpottaen kliinistä diagnostiikkaa sekä sairaala- että avohoitoympäristöissä. Lisäksi nämä sensorit soveltuvat jatkuvaan kotikäyttöön, mikä tukee seurantaa ja esiseulontoja. Tässä tutkimuksessa keskityttiin EMFiT-signaalin tarkasteluun erilaisissa fysiologisissa prosesseissa. Erityisesti analysoitiin, käsiteltiin ja luokiteltiin EMFiT-signaaleja kuorsauksen, PPO:n ja EMFiT-sydänpulssin (EHP) tunnistamiseksi.

Ensimmäinen osatutkimus kohdistui kuorsaukseen (SN). EMFiT-patjasensorilla mitattuja kuorsaustapahtumia karakterisoitiin spektraalisesti ja verrattiin normaaliin hengitykseen (NB). Lisäksi äänilähteiden monosignaali-erottelumenetelmiä hyödynnettiin, jotta voitiin erottaa kuorsaus hengitys- ja sydänsignaaleista sekä määrittää toistuvien SN-tapahtumien spektraalinen profiili. Näitä tietoja hyödynnettiin tukivektorikoneen (SVM) opettamiseen, ja sen suorituskykyä verrattiin huipputason syväoppimispohjaisiin tapahtumantunnistusalgoritmeihin. Toinen osatutkimus tarkasteli EMFiT-signaalin piikkejä, jotka kytkeytyvät PPO:hon liittyvään lisääntyneeseen hengitystyöhön ja niiden havaitsemiseen. Kolmas osatutkimus kohdistui sydänsignaalin eristämiseen EMFiT-datasta spektraalisen lähde-erottelun avulla, jotta saatiin PPG:n kaltainen signaali. Saatua EMFiT- sydänpulssia (EP) verrattiin elektrokardiogrammiin (EKG), ja työssä havainnollistettiin systolisten ja diastolisten erojen esiintymistä signaalin spektrissä. Tämä tutkimus on merkittävä, sillä signaali näyttäytyi samanlaisena riippumatta koehenkilön asennosta.

Johtopäätöksenä tämä tutkimus esittelee menetelmiä kuorsauksen havaitsemiseksi EMFiT-patjan avulla sekä uutta tietoa aiheesta. Toiseksi tutkimus käsittelee PPO:n ajallisia ominaisuuksia ja ehdottaa hengityksen epäsymmetriaan liittyviä parametreja. Lopuksi esitellään uusi menetelmä sydänpulssin mittaamiseksi asennosta riippumatta sekä arvioidaan sen soveltuvuutta sykkeen määrittämiseen.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5026]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste