"Ihmiset, jotka ovat kunnianhimoisia ja haluavat menestyä tulevat onnistumaan": Oppilaiden tulevaisuuden uskomusten ja persoonallisuuspiirteiden välinen yhteys

Abstract

Tämä monimenetelmällinen kyselytutkimus tarkastelee yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden uskomuksia tulevaisuuden koulutus- ja työmahdollisuuksistaan sekä näiden uskomusten ja persoonallisuuspiirteiden välisiä yhteyksiä. Oppilaiden uskomukset voivat vaikuttaa heidän urasuunnitteluunsa sekä -valintoihinsa, minkä takia näiden suhteiden ymmärtäminen on tärkeää nuorten urasuunnittelun tukemisen kannalta.

Viiden faktorin mallin persoonallisuuspiirteitä ovat ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, avoimuus, tunnollisuus ja neuroottisuus. Tulevaisuuden uskomuksia tarkastellaan tutkimuksessa urasuunnitteluun, opiskeluun, työelämään ja yleiseen toiveikkuuteen liittyvien uskomusten kautta.

Tutkimuksen aineisto (N=79) kerättiin vuoden 2025 keväällä eteläsuomalaisen yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta oppilailta sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi BFI-2-S-mittarin persoonallisuuspiirteiden kartoittamiseen sekä Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä oppilaiden uskomusten selvittämiseksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä avointen vastausten analysoimiseen ja lineaarista regressioanalyysiä persoonallisuuspiirteiden ja uskomusten yhteyksien tarkasteluun.

Oppilaiden tulevaisuuden uskomukset osoittautuivat yleisesti myönteisiksi. Suurin osa oppilaista kokee, että yksilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tulevaisuuteensa, ja esimerkiksi tavoitteellisuus, motivaatio ja tunnollisuuden alapiirteet ovat merkittäviä tekijöitä koulu- ja työmenestyksen kannalta. Oppilaiden tulevaisuuden huolet liittyivät esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, tulevan työn mielekkyyteen sekä epävarmuuteen omista valinnoista. Oppilaat toivovat tulevaisuudessa merkityksellistä työtä, taloudellista turvallisuutta ja omien tavoitteiden saavuttamista.

Regressionanalyysit osoittivat, että korkeampi tunnollisuus ja korkeampi ulospäinsuuntautuneisuus selittävät myönteisempiä tulevaisuuden uskomuksia. Korkea neuroottisuus korreloi myönteisten uskomusten kanssa kielteisesti, mutta niiden välinen yhteys ei ollut regressioanalyysissä tilastollisesti merkitsevä.

Oppilaiden persoonallisuuden ja uskomusten välinen yhteys tulisi huomioida koulussa yksilöllisellä ohjauksella ja erilaiset persoonallisuudet huomioivalla toimintakulttuurilla. Persoonallisuuspiirteiden vaikutuksen ymmärtäminen voi lisätä oppilaiden itsetuntemusta, ja siten auttaa oppilaiden itsetunnon vahvistamisessa ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Jo perusopetuksessa on tärkeää tukea oppilaiden urasuunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toiveikkuuden ylläpitämistä tulevaisuutta kohtaan.

This mixed methods study adresses ninth-grade students’ beliefs about their future educational and occupational opportunities, and examines the relations between these beliefs and personality traits. Understanding these relationships is important for supporting adolescence in their career planning.

The study employed the theoretical framework of the Big Five personality traits: extraversion, agreeableness, openness, conscientiousness, and neuroticism to study students’ beliefs. Students’ beliefs were examined across four domains: career, planning, academic pursuits, working life, and general future optimism.

The data (N=79) was collected in spring 2025 from ninth-grade students using an online questionnaire, which included the BFI-2-S-scale to measure students’ personality traits and both Likert-scale statements and open-ended questions to assess students’ beliefs. The methodology incorporated both content analysis for qualitative data and linear regression analysis to examine relationships between personality traits and beliefs.

The results showed that students generally maintained positive perspectives regarding their futures. Most participants expressed belief in personal agency, that individuals can influence their future through their actions. Students articulated concerns about employment prospects and expressed uncertainty about their choices. Many participants aspired to meaningful employment, financial security, and achievement of personal goals.

The regression analysis revealed that students who were more conscientious and extraverted had more positive beliefs about their future. Although elevated neuroticism correlated with more negative beliefs, this relationship was not statistically significant.

These results suggest that educational institutions should consider personality differences when providing guidance services. Understanding how the relationship between personality traits and future beliefs can enhance students' self-awareness and help them recognize their strengths. Supporting students in career planning, goal-setting, and maintaining positive future expectations remains crucial.