Affektiivisuus ja koronapandemia: Hyvinvointivaikuttajien tuottama asiantuntijuus Twitterissä

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomalaisten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin profiloituneiden sosiaalisen median vaikuttajien Twitter-julkaisuissaan tuottamaa asiantuntijuutta. Käsittelen tutkielmassa vaikuttajien twiiteissä esiintyviä affektiivisesti tahmeita ilmauksia. Affektiivisuuden lisäksi tarkastelen Twitter-sisältöjen ilmauksia niiden retorisuuden näkökulmasta. Erittelen twiiteissä esiintyviä retorisia keinoja ja sitä, miten vaikuttajat tuottavat niiden avulla asiantuntijuuttaan suhteessa sosiaalisen median yleisöönsä. Tutkielmani kiinnittyy osaksi laajempaa keskustelua asiantuntijuuden murroksesta ja kokemusasiantuntijuuden merkityksestä.

Tutkielman aineisto muodostuu kahdeksan hyvinvointivaikuttajan vuosina 2020–2021 julkaisemista koronapandemiaa ja siihen liittyviä toimia käsittelevistä Twitter-julkaisuista. Anonymisoitu aineisto koostuu yhteensä 250 twiitistä ja sen käsittelyssä huomioin verkkotutkimukseen liittyviä eettisiä periaatteita. Twitteristä kerätyn aineiston käsittelyssä keskityn erityisesti julkisen sisällön tarkastelun erityispiirteisiin sekä omaan positiooni merkitysrikkaan aineiston analyysissa. Käsittelen aineistoa ja tutkimuskysymyksiäni retorisen diskurssianalyysin ja retoriikan analyysin keinoin. Tutkielmani teoreettis-metodologinen viitekehys kiinnittyy vahvasti diskurssianalyysin, retorisen diskurssianalyysin ja uuden retoriikan perinteisiin. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän myös Sara Ahmedin (2004) näkemyksiä affektiivisuudesta ja affektien tahmeudesta, relationaalisen asiantuntijuuden tutkimusta, episteemisen auktoriteetin käsitettä sekä Ilpo Helénin ja Mikko Jauhon (2003) teoretisointia terveyskansalaisuudesta.

Aineistossa on havaittavissa vaikuttajien käyttämää tunteita herättävää retoriikkaa. Metaforat, ääri-ilmaisut, identifikaatio ja ironia ovat esimerkkejä aineiston kielellisistä tehokeinoista. Twiiteissä on tunnistettavissa myös affektiivisesti tahmeita teemoja, jotka olen tutkielmassa jakanut kolmen tunteen alle. Pelko, viha ja rakkaus ovat affektiivisesti liikuttavia ja niitä esiintyy erityisesti lapsia käsittelevissä twiiteissä. Hyödyntäessään näitä affektiivisia kielellisiä valintoja, vaikuttajat tuottavat sisällöissään diskursiivista ”toista”, johon vaikuttajat tekevät erontekoja. Analyysissa tarkastelemani retoriset keinot ja affektiiviset ilmaukset ovat hyvinvointivaikuttajille yleisön vakuuttamisen ja asiantuntijuuden rakentamisen välineitä.

Asiantuntijuutta aineiston vaikuttajat rakentavat erityisesti omiinsa ja läheistensä kokemuksiin perustaen. Vaikuttajat suhtautuvat itseensä moderneina terveyskansalaisina, joilla on oikeus määritellä itseensä kohdistuva hoito ja lääketieteelliset toimenpiteet, samalla kyseenalaistaen virallisten asiantuntijatahojen episteemisen auktoriteetin. Aineistossa vaikuttajat kuitenkin myös vetoavat valikoimiinsa lähteisiin ja asiantuntijoihin sekä omaan asemaansa ja tutkintoihinsa aihealueeseen liittyen. Hyvinvointivaikuttajat siis sekä kyseenalaistavat tutkittua asiantuntijatietoa että hyödyntävät sitä pohjana omille argumenteilleen.