Developing Regional Competitiveness Through Smart Specialisation : A Case Study of Ecosystem Orchestration in Eteläportti Industrial Cluster

Abstract

Amid a broader shift from geopolitical to geoeconomic governance, states increasingly prioritize economic competitiveness and innovation as tools of spatial policy. Within this context, Smart Specialisation has emerged as a strategic policy approach to strengthen regional competitiveness by focusing on building each region’s unique strengths through coordinated entrepreneurial discovery. In Central Finland, the development of Eteläportti industrial cluster exemplifies this approach as a pilot initiative for implementing ‘industry renewal’, the spearhead of the region’s Smart Specialisation Strategy. This renewed field of industrial manufacturing, characterized by digitalisation and sustainable production methods, is set to position the region for long-term competitiveness in the evolving global economy.

However, Smart Specialisation, being a broad policy framework, requires a practice-oriented lens to understand how strategic goals are translated into coordinated regional action and economic transformation. Ecosystems are central to this process, as they bring together diverse actors to collectively generate innovation and value. Thus, this thesis examines (a) how the Eteläportti ecosystem is orchestrated within Central Finland’s Smart Specialisation Strategy, and (b) how its orchestration should be further developed to support the strategy implementation and regional competitiveness. Despite increasing attention in policy discussion, empirical research on ecosystem orchestration as a tool for Smart Specialisation remains limited. To address this, this study applies Autio’s (2022) Multi-layered Framework for Ecosystem Orchestration as an operationalization of Smart Specialisation in a qualitative case study that draws on stakeholder interviews and project reports from the Eteläportti ecosystem.

The findings suggest that while the Eteläportti ecosystem has advanced in terms of economic and behavioural orchestration, notable challenges persist in the institutional and technological layers, particularly following the city’s withdrawal from its orchestrator role. These gaps, along with the retreat of a coordinating actor, risk weakening entrepreneurial discovery processes and knowledge diffusion, both of which are essential for effective Smart Specialisation implementation. To sustain the ecosystem’s development and enhance regional competitiveness over the long term, this study recommends focusing on strengthening bottom-up coordination and advancing shared digital infrastructure within the ecosystem as key priorities.

Geopoliittisesta geotaloudelliseen hallinnointiin siirtymisen myötä valtiot painottavat yhä enemmän taloudellista kilpailukykyä ja innovaatioita aluepolitiikan välineinä. Tässä kontekstissa älykäs erikoistuminen on noussut strategiseksi lähestymistavaksi alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi keskittymällä kunkin alueen omien vahvuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen koordinoidun yrittäjämäisen etsimisen avulla. Keski-Suomessa Eteläportin teollisuusklusterin kehittäminen edustaa tätä lähestymistapaa pilottihankkeena alueen älykkään erikoistumisen strategian kärjen, uudistuvan teollisuuden, toteuttamisessa. Tämä teollisen valmistuksen siirtymä, jolle ovat ominaista digitalisaatio ja kestävät tuotantomenetelmät, tähtää alueen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen muuttuvassa globaalissa taloudessa.

Koska älykäs erikoistuminen on laaja-alainen politiikkakehys, sen strategisten tavoitteiden muuntaminen käytännön alueelliseksi toiminnaksi ja taloudelliseksi muutokseksi edellyttää käytäntölähtöistä tarkastelutapaa. Ekosysteemit ovat keskeisiä tässä prosessissa, sillä ne kokoavat yhteen erilaisia toimijoita synnyttämään innovaatioita ja arvoa yhteisesti. Tämän vuoksi tutkielmassa tarkastellaan (a) kuinka Eteläportin ekosysteemiä orkestroidaan Keski-Suomen älykkään erikoistumisen strategian kontekstissa, ja (b) miten orkestrointia tulisi jatkossa kehittää strategian toimeenpanon ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisen tukemiseksi. Vaikka aihe on saanut viime aikoina huomiota politiikkakeskustelussa, empiirinen tutkimus ekosysteemien orkestroinnista älykkään erikoistumisen välineenä on edelleen rajallista. Tätä tutkimuksellista aukkoa paikkaamaan tutkielmassa sovelletaan Aution (2022) monikerroksista ekosysteemin orkestrointikehystä (Multi-layered Framework for Ecosystem Orchestration) älykkään erikoistumisen operatiivisena sovelluksena laadullisessa tapaustutkimuksessa, joka pohjaa datansa sidosryhmähaastatteluihin ja Eteläportin projektiraportteihin.

Tulokset viittaavat siihen, että vaikka Eteläportin ekosysteemi on edistynyt taloudellisessa ja käyttäytymiseen liittyvässä orkestroinnissa, institutionaalisilla ja teknologisilla tasoilla esiintyy edelleen merkittäviä haasteita, erityisesti kaupungin vetäydyttyä orkestroijan roolista. Näiden aukkojen, yhdessä koordinoivan toimijan puuttumisen kanssa, katsotaan heikentävän yrittäjämäistä etsimistä ja tiedon leviämistä, jotka ovat keskeisiä älykkään erikoistumisen onnistuneessa toteuttamisessa. Ekosysteemin kehityksen ylläpitämiseksi ja alueellisen kilpailukyvyn tehostamiseksi pitkällä aikavälillä tutkimus suosittaa erityisesti ruohonjuuritason koordinaation vahvistamista ja yhteisen digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä ekosysteemin sisällä.