Siirtolaiset ryhmien välissä : Etninen stereotypisointi, rasismi, queeriys ja kulttuurinen identiteetti Pajtim Statovcin romaaneissa Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän

Abstract

Monografiaväitöskirjassani tarkastelen Pajtim Statovcin kahta ensimmäistä romaania, <i>Kissani Jugoslaviaa</i> (2014) ja <i>Tiranan sydäntä</i> (2016). Pääkysymykseni on, miten kohdeteokset käsittelevät etnistä stereotypisointia, rasismia, queeriyttämistä ja kulttuurista identiteettiä siirtolaisuuteen liittyvinä teemoina. Tarkastelemani teemat rakentavat Statovcin alkutuotannossa keskeistä toiseuttamisen teemaa, ja ne on syytä huomioida teosten tulkinnassa. Kysymykset etnisestä stereotypisoinnista, rasismista, seksuaalisesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta sekä kulttuurisesta identiteetistä koskettavat nyky-yhteiskunnissa niin yksilöitä kuin yhteisöjä, ja niitä on käsitelty myös fiktiossa. Statovci on Suomessa ja ulkomaillakin tunnettu ja palkittu kirjailija, joka on käsitellyt näitä kysymyksiä siirtolaisuuteen liittyen moniulotteisesti.

Etnistä stereotypisointia lähestyn tarkastelemalla kertojien ja muiden henkilöhahmojen muodostamia stereotypioita. Kysyn, millaisena kohdeteokset, etenkin <i>Tiranan sydän</i>, esittävät etnisen stereotypisoinnin prosessin. Millaisia stereotypioita kertojat muodostavat etnisistä enemmistöistä ja miksi? Miten ne liittyvät heihin kohdistuvaan toiseuttamiseen? Tarkastelen myös kohdeteosten kertojien kytkeytymistä hylkiön ja muukalaisen henkilötyyppeihin ja pohdin sen vaikutusta teosten tapaan käsitellä toiseuttamisen teemaa. Etnisen stereotypisoinnin yhteydessä erittelen myös sitä, miten Statovcin kertojat ja teokset hyödyntävät ryhmäkeskeistä ja stereotypisoivaa ajattelua. Rasismin kuvauksiin liittyen kysyn, millaisia temaattisia piirteitä niillä on Statovcin kahdessa ensimmäisessä romaaneissa. Mitä rasismin muotoja teokset esittävät ja miten? Millaisia rasismin mekanismeja sisältyy henkilöhahmojen väliseen vuorovaikutukseen? Kytken kohdeteosten rasismin esitykset siirtolaisuutta koskeviin yhteiskunnallisiin diskursseihin. <i>Tiranan sydämessä</i> tarkastelen myös epäluotettavan kertojan käytön roolia rasismin kuvaamisessa.

Kertojien poikkeamista sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevista normeista tarkastelen suhteessa heidän kulttuuriseen identiteettiinsä tai kuulumiseensa. Erittelen sitä, miten <i>Tiranan sydämen</i> kertojaa ja <i>Kissani Jugoslavian</i> Bekimiä toiseutetaan heidän omassa etnisessä ryhmässään heidän queeriytensä takia. Millaisia käsityksiä sukupuolirooleista kohdeteokset yhdistävät albanialaiseen kulttuuriin? Pureudun siihen, miten nämä käsitykset ja esitetyn albanialaisen kulttuurin heteronormatiivisuus vaikuttavat niistä pois pyrkivien kertojien suhtautumiseen albanialaisuuteensa. Huomioni kohteena on myös se, miten <i>Tiranan sydämen</i> kertoja hahmottaa oman sukupuolensa ja sukupuolen ylipäätään. Teen tulkintoja <i>Kissani Jugoslavian</i> kertojien kulttuurisen identiteetin muuttumisesta ja sen ilmaisemisesta symbolisilla eläinhahmoilla.

Ensisijainen tutkimusotteeni on temaattinen. Lähestyn kohdeteoksia niissä käsiteltyjen teemojen perusteella siirtolaisuuskirjallisuutena. Teoriakehyksinä hyödynnän stereotypiantutkimusta, rasismitutkimusta, postkoloniaalista teoriaa, etnisyyden ja kulttuurisen identiteetin tutkimusta, sukupuolentutkimusta, queer-teoriaa ja tunteiden tutkimusta. Hylkiön ja muukalaisen henkilötyypit omaksun henkilöhahmotutkimuksesta ja epäluotettavan kertojan käsitteen kertomuksentutkimuksesta. Edistän siirtolaisuuskirjallisuuden temaattista tutkimusta erittelemällä Statovcin kahta ensimmäistä romaania valitsemistani näkökulmista.

Kohdeteokset lähestyvät etnistä stereotypisointia ja rasismia siirtolaisten näkökulmasta. Toiseuttava kohtelu herättää kertojissa ja muissa henkilöhahmoissa kielteisiä tunteita, jotka saavat heidät muodostamaan usein kielteisiä stereotypioita uuden kotimaansa tai asuinmaidensa etnisistä enemmistöistä. He stereotypisoivat kuitenkin myös omaa etnistä ryhmäänsä. Tähän kertojat suhtautuvat kielteisesti pitkälti siksi, että he ovat toiseutettuja myös sitä heille edustavissa yhteisöissä. Kulttuuriyhteisön sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevista normeista poikkeavien henkilöhahmojen kautta kohdeteokset tematisoivat yhteisön ja siinä sopimattomaksi katsotun yksilön suhteen. <i>Tiranan sydän</i> esittää etnisen stereotypisoinnin prosessin monipuolisesti ja tematisoi sen kautta stereotypisoinnin myös laajemmin. Kohdeteokset kyseenalaistavat ryhmäkeskeisen ajattelun ja sen tuottamat yksinkertaistavat vastakkainasettelut, mutta joutuvat jonkin verran toistamaan näitä ajattelutapoja ja vastakkainasetteluja voidakseen kritisoida niitä.

Osoitan, että <i>Tiranan sydämen</i> kertojan kytkös hylkiön ja muukalaisen henkilöhahmotyyppeihin nivoutuu toiseuttamisen teemaan. <i>Tiranan sydän</i> asettaa hylkiömäisen kulkurin henkilöhahmotyypin globalisoitumisen kontekstiin. Muukalaisen piirteitä löytyy myös <i>Kissani Jugoslavian</i> kertojista. Kohdeteoksissa rasismin esitysten yksi keskeinen piirre on siirtolaisten rasismiin antamien vastausten kuvaaminen. Statovci esittää rasismin vuorovaikutuksellisena ilmiönä, jossa on kuitenkin mukana valtasuhde etnisten enemmistöjen ja siirtolaisten välillä. Statovcin romaanit rakentavat moniulotteisia henkilöhahmoja ja välttävät siirtolaisten kuvaamisen pelkkinä uhreina ja yksiulotteisina henkilöhahmoina esittämällä heidän etnisiin enemmistöihin ja albaaneihinkin kohdistuvia kielteisiä tunteitaan ja asenteitaan.

In my monograph dissertation, I examine Pajtim Statovci's first two novels, <i>My Cat Yugoslavia</i> (2014) and <i>Crossing</i> (2016). My main question is how the target texts explore the themes of ethnic stereotyping, racism, queerness and cultural identity through characters and narrators related to migration. These themes are placed in the target texts under the broader theme of othering and play a central role. Therefore, it is important to examine them in terms of the interpretation of the works. Ethnic stereotyping, racism, queerness and cultural identity are current and significant issues from the perspective of both the individual and society, in fiction and outside of it. Statovci is a well-known and awarded writer in Finland and abroad, who has dealt with being a migrant in a multidimensional way.

I approach ethnic stereotyping by examining the stereotypes formed by narrators and other characters. I ask how the target works, especially <i>Crossing</i>, present the process of ethnic stereotyping. What kind of stereotypes do the narrators form about ethnic majorities and why? How are they connected to the othering they face, and what does it mean to the interpretation of the works? I also study how othering is thematized through the fact that the narrators of the target texts can be read leaning on the character types of the abject hero and the stranger. In connection with ethnic stereotyping, the subject of my research is also how Statovci's narrators and works utilize group-based and stereotyping thinking.

Regarding the depictions of racism, I ask what kind of thematic features they have in Statovci's first two novels. What forms of racism do they present and how? How do <i>My Cat Yugoslavia</i> and <i>Crossing</i> present the mechanisms of racism through the interaction of the characters? I bring up the perspective of how the representations of racism in the target works are connected to social discourses on migration. I also investigate the role of using an unreliable narrator in presenting racism.

I examine the narrators' divergence from the norms regarding gender and sexuality in relation to their cultural identity or belonging. I itemize how the narrator of <i>Crossing</i> and Bekim in <i>My Cat Yugoslavia</i> are othered in their own ethnic group because of their queerness. What kind of notions of gender roles do the target texts link to Albanian culture? I discuss how these notions and the heteronormativity of the presented Albanian culture affect the attitude of the narrators towards their Albanianness. I also analyse how the narrator of <i>Crossing</i> comprehends their own gender and gender in general. I suggest interpretations about the changing cultural identity of the narrators of <i>My Cat Yugoslavia</i> and the expression of this shift is through symbolic animal characters.

The primary approach of my research is thematic. I read the target works based on their themes as migration literature. As theoretical frameworks I use study of stereotypes, study of racism, postcolonial theory, study of ethnicity and cultural identity, gender studies, queer theory and study of emotions. I also utilize the concepts of the abject hero and the stranger, which are character types and can be considered part of character study, and the concept of unreliable narrator, which belongs to narrative theory. My aim is to advance the thematic research of migration literature by investigating Statovci's first two novels from the chosen perspectives.

My target texts deal with ethnic stereotyping and racism from the perspective of migrants. Motivated by their negative feelings arising from the impact of othering, the narrators and other characters form stereotypes about the ethnic majorities of their new homeland or countries of residence. However, they also stereotype their own ethnic group, which they have a negative attitude to, largely because they are also othered in the communities that represent it to them. Through characters who diverges from the norms of their cultural community regarding gender and sexuality, the target works thematize the relationship between the community and the individual who is considered inappropriate in it. <i>Crossing</i> presents the process of ethnic stereotyping in a versatile way and through it also thematizes stereotyping more broadly. The target texts question group-based thinking and the simplistic juxtapositions it produces, but to some extent they must repeat these ways of thinking and juxtapositions to criticize them.

The attachment of the narrator of <i>Crossing</i> to the character types of the abject hero and the stranger is linked to the theme of othering. <i>Crossing</i> sets the character type of the abject hero, who is also a wanderer, into the new context of increased globalization. The features of a stranger can also be found in the narrators of <i>My Cat Yugoslavia</i>. One key feature of the representations of racism in the target texts is the description of the migrants' reactions to racism. Statovci presents racism as an interactive phenomenon, which, however, involves a power relationship between ethnic majorities and migrants. Statovci's novels build multidimensional characters and avoid depicting migrants as mere victims and one-dimensional characters by presenting their negative feelings and attitudes towards ethnic majorities and also Albanians.