Prososiaalisuuden ja tunnekylmien piirteiden yhteys varhaislapsuudessa

Abstract

Varhaislapsuudessa ilmenevät tunnekylmät piirteet ovat yhteydessä myöhempiin käytösongelmiin ja kohonneeseen epäsosiaalisen käyttäytymisen riskiin. Tunnekylmyys ilmenee esimerkiksi puutteina prososiaalisessa käyttäytymisessä sekä heikentyneenä vuorovaikutuksellisena reagointikykynä. Prososiaalisella käyttäytymisellä tarkoitetaan käyttäytymistä, jonka päätarkoituksena on hyödyttää enemmän muita kuin itseä. Alhainen prososiaalisuus on määritelmällisesti osa tunnekylmiä piirteitä. Aiemmat tutkimukset prososiaalisuuden ja tunnekylmien piirteiden yhteydestä ovat keskittyneet lähinnä vanhempiin lapsiin ja ne on toteutettu poikittaisasetelmaa käyttäen. Prososiaalisen käyttäytymisen on todettu ilmenevän jo varhaisessa vaiheessa lapsuutta, joten prososiaalisuuden ja myöhempien tunnekylmien piirteiden yhteyden tutkiminen varhaislapsuudessa on mielekästä.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia varhaislapsuuden prososiaalisen toiminnan ja myöhemmin ilmenevien tunnekylmien piirteiden välistä yhteyttä. Tarkastelimme myös, onko prososiaalisuuden ja tunnekylmien piirteiden ilmenemisessä eroja sukupuolten välillä. Hypoteesina oli aiempaan tutkimustietoon pohjaten, että varhaislapsuuden matala prososiaalisuus 1–2 vuoden iässä on yhteydessä korkeampaan tunnekylmien piirteiden määrään kolmen vuoden iässä. Pojilla oletettiin esiintyvän enemmän tunnekylmiä piirteitä sekä vähemmän prososiaalista käyttäytymistä. Tutkimus on osa laajempaa vauvaiän empatian kehitystä tarkastelevaa projektia.

Tutkimuksen aineisto koostui Empatian kehitys varhaislapsuudessa –tutkimusprojektissa mukana olleista lapsista, joita oli yhteensä 134. Prososiaalisuutta mitattiin 20 kuukauden iässä kuuden instrumentaalisen auttamisen tehtävän avulla seuraten, auttaako lapsi tutkijaa spontaanisti. Tunnekylmiä piirteitä kartoitettiin verkkokyselyllä lapsen ollessa 43 kuukauden ikäinen. Verkkokyselyssä äiti vastasi lastaan koskevaan Inventory of Callous-Unemotional Traits (ICU) -lomakkeeseen. Lisäksi lasten äitejä ohjeistettiin täyttämään sähköinen kyselylomake, jolla kartoitettiin lapsen ja tämän perheen taustatietoja.

Oletetun vastaisesti prososiaalisuus ei kuitenkaan näyttänyt olevan yhteydessä tunnekylmien piirteiden määrään varhaislapsuudessa. Tämä tutkimus tuotti kuitenkin lisätietoa varhaislapsuuden prososiaalisen toiminnan ja tunnekylmien piirteiden yhteyden monimutkaisuudesta. Jatkotutkimusta tulisi tehdä erityisesti prososiaalisuuden eri ilmenemismuotojen yhteyksistä tunnekylmiin piirteisiin varhaislapsuudessa. Varhaisen prososiaalisuuden yhteyttä tunnekylmiin piirteisiin on merkityksellistä tutkia lisää, sillä prososiaalisuuden ja tunnekylmien piirteiden poikkeava ilmeneminen voi vaikuttaa huomattavasti niin yksilön hyvinvointiin kuin hänen vuorovaikutussuhteisiinsakin.