Terrorismin rahoittamisen sääntely Suomessa : Näkökulmana sosiaalisen median ja kryptovarojen hyödyntäminen terrorismin rahoittamisessa

Abstract

Terrorismi ja terrori-iskut vaativat toteutuakseen rahaa, ja siksi terrorismin rahoittamista on hyvin keskeistä ja tärkeää estää. Terrorismi on muuntuva ilmiö, ja myös terrorismin rahoittamisen tavat voivat jatkuvasti muuttua ja kehittyä. Tunnetumpien ja niin sanotusti perinteisempien terrorismin rahoittamisen kanavien tai keinojen lisäksi terrorismin rahoittamisessa hyödynnetään uusia teknologioita. Varojen keruussa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi sosiaalista mediaa ja sen alustoja sekä kryptovaroja. Teknologian, toimintaympäristön ja uhkien muuttuessa muutetaan ja kehitetään myös sääntelyä. Suomen kansallinen sääntely terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja siitä tuomitsemiseksi on kuitenkin kummunnut etenkin kansainvälisistä velvoitteista ja suosituksista. Sääntelyä on myös muutettu useaan otteeseen ja tutkimusta kirjoitettaessa on käynnissä hanke terrorismilainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on etenkin selkeyttää terrorismin rahoittamisen sääntelyn nykytilaa.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten terrorismin rahoittamista ja sen estämistä säännellään Suo-messa, mitä Suomen voimassa olevan terrorismin rahoittamisen sääntelyn taustalla on ja miten se on rakentunut nykyiseen muotoonsa, täyttääkö nykyinen kansallinen terrorismin rahoittamisen sääntely FATFin suositukset sekä miten rikoslain sääntelyä on juuri ehdotettu muutettavan. Lisäksi tutkimuksessa on näkökulmana sosiaalinen media ja kryptovarat, ja tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vastaako voimassa oleva terrorismin rahoittamisen ja sen estämiseen pyrkivä sääntely sosiaalisesta mediasta ja kryptovaroista aiheutuviin haasteisiin vai aiheuttavatko keinot sääntelylle muutostarpeita. Tutkimuksessa tarkastellaan siten myös sitä, miten sosiaalista mediaa ja kryptovaroja hyödynnetään terrorismin rahoittamisessa sekä miten sosiaalisen median ja kryptovarojen käyttöä terrorismin rahoittamiseen pyritään estämään sääntelyn keinoin. Tutkimuksen metodina käytetään lainoppia, jonka avulla systematisoidaan ja tulkitaan voimassa olevaa sääntelyä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään oikeuspoliittista de lege ferenda -metodia, minkä avulla esitetään havaittuja sääntelyn haasteita sekä mahdollisia ratkaisuehdotuksia näihin. Tutkimuksen aineistona käytetään etenkin paitsi voimassa olevaa oikeutta ja lainsäädännön esitöitä, myös kansallista ja kansainvälistä oikeuskirjallisuutta sekä viranomaislähteitä.

Suomen kansallinen terrorismin rahoittamiseen liittyvä sääntely on seurausta etenkin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanosta. Esimerkiksi FATFin suositukset ovat vaikuttaneet sääntelyyn. Tutkimusta kirjoitettaessa rikoslaissa rangaistavaksi on säädetty terrorismirikoksen rahoittaminen, terroristin rahoittaminen sekä terroristiryhmän rahoittaminen. Käynnissä olevassa kokonaisuudistuksessa ehdotetaan, että jatkossa rangaistavaa olisi terroristinen rikoksen rahoittaminen ja terrorismin rahoittaminen. Rangaistavuuden lisäksi terrorismin rahoittamisen estämiseen pyritään nykyisin muun muassa rahanpesulailla ja keskusrikospoliisi voi jäädyttää varat jäädyttämislain mukaisesti.

Sosiaalista mediaa ja kryptovaroja tiedetään hyödynnetyn terrorismin rahoittamisessa esimerkiksi matalamman kynnyksen, anonymiteetin, nopeuden ja kansainvälisyyden vuoksi. Alustoilla pyritään houkuttelemaan käyttäjää rahoittamiseen ja varat pyydetään lähettämään kryptovaroina. Sekä sosiaalisen median että kryptovarojen osalta sääntely terrorismin rahoittamisen estämiseksi on viime vuosina lisääntynyt. Rahoittamiseen viittaavaa sisältöä tulee esimerkiksi poistaa alustoilta ja kryptovarojen siirtojen mukana tulee jatkossa siirtyä tieto varojen lähettäjästä ja vastaanottajasta. Sääntelyn ei kuitenkaan voi katsoa olevan täysin kattavaa siihen nähden, että terrorismin rahoittaminen kryptovaroilla ja sosiaalisessa mediassa voitaisiin täysin sen avulla estää. Haasteen ja toisaalta mahdollisuuden luo esimerkiksi kansainvälinen ulottuvuus ja teknologioiden jatkuva kehittyminen.