Miksi minä panostan, kun kaveri menee sieltä mistä aita on matalin : Opiskelijoiden panostuksen vaihtelu korkeakoulussa
Palonen, Daniil; Haukka, Aleksanteri (2025)
Palonen, Daniil
Haukka, Aleksanteri
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505155511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505155511
Tiivistelmä
Opiskelijat panostavat korkeakoulussa kursseihin eri lailla, jokainen omalla persoonallisella tavallaan. Joku on orientoitunut antamaan aina kaikkensa opiskeluille jo peruskoulussa, kun taas toinen on kiireisen arjen vuoksi oppinut jaottelemaan panostusta omien voimavarojensa kannalta parhaiten. Tässä tutkimuksessa tutkitaankin tätä kysymystä kolmelta eri kantilta: Miksi opiskelija panostaa, miksi ei panosta ja mitä syitä näiden taustalla on. Teoriaosiossa kävimme kysymyksiä läpi erilaisten sekä suomen että englanninkielisten aineistojen avulla, joissa oli esiteltynä niin tutkimuksia kuin teorioita opiskelijoiden panostuksen laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Microsoft Forms-kyselylomakkeella, johon vastasi 14 korkeakoulussa opiskelevaa ystäväämme. He edustivat useita eri opintoaloja, ikäryhmiä sekä kumpaakin valtasukupuolta, jotta tutkimuksen tulokset edustaisivat merkittävämpää osaa korkeakouluyhteisöstä, kuin esimerkiksi pelkästään luokanopettajaopiskelijoita. Kyselyyn kuului henkilökohtaisten tietojen lisäksi yksi monivalintana suoritettu järjestelytehtävä sekä kaksi vapaamuotoisempaa tekstikenttää tarkentaville vastauksille ja lisäyksille.
Tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että vastaajaryhmien sisäisesti on havaittavissa selkeitä kaavoja ja trendejä. Miesten ja naisten välillä oli eroja. Miesten vastauksissa korostui suorituskeskeisyys ja naisilla oman henkisen jaksamisen ajattelu. Ikäryhmienkin välillä eroja syntyi. Vanhemmat opiskelijat ajattelivat jo tulevaa uraa nuorempia opiskelijoita enemmän, joiden panostukseen vaikutti enemmän kurssin suoritustapa ja arviointi. Eri opiskelualojen edustajat pitivät tärkeänä vaihtelevia asioita, toisille tärkeämpää oli se mitä kurssilta saa itselleen hyödytettyä ja toisille taas kurssin itseltä vaatima arvo (käyttöarvo ja vaihtoarvo). Suurta heittelyä vastaajaryhmien sisäisesti ei ollut havaittavissa vaan oli selvää, että vastaajaryhmät noudattavat sitkeästi omia trendejään.
Tietyt asiat olivat silti merkittäviä tai vähiten merkittäviä vastaajaryhmästä riippumatta. Tutkimus osoitti, että kurssin aihe on selvästi korkeakouluopiskelijoille tärkein vaikuttava tekijä panostuksen määrään kurssiin. Syy sen taustalla taas vaihteli vastaajan mukaan. Toisesta ääripäästä oli huomattavissa, että kollektiivisesti korkeakouluopiskelijoiden panostukseen vähänlaisesti vaikuttavat kurssin pituus tai toteutustapa. Sitä vastoin muiden kurssilaisten vaikutus panostukseen on pieni. Havaittavissa ei ollut suurempaa merkitystä sillä, että onko kurssilla läsnä omia ystäviä vai pelkkiä ventovieraita. Muut vaikuttavat tekijät olivat edustettuna sekä paljon että vähän vaikuttavissa tekijöissä tasaisesti vastaajasta tai hänen edustamastaan ryhmästä riippuen.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Microsoft Forms-kyselylomakkeella, johon vastasi 14 korkeakoulussa opiskelevaa ystäväämme. He edustivat useita eri opintoaloja, ikäryhmiä sekä kumpaakin valtasukupuolta, jotta tutkimuksen tulokset edustaisivat merkittävämpää osaa korkeakouluyhteisöstä, kuin esimerkiksi pelkästään luokanopettajaopiskelijoita. Kyselyyn kuului henkilökohtaisten tietojen lisäksi yksi monivalintana suoritettu järjestelytehtävä sekä kaksi vapaamuotoisempaa tekstikenttää tarkentaville vastauksille ja lisäyksille.
Tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että vastaajaryhmien sisäisesti on havaittavissa selkeitä kaavoja ja trendejä. Miesten ja naisten välillä oli eroja. Miesten vastauksissa korostui suorituskeskeisyys ja naisilla oman henkisen jaksamisen ajattelu. Ikäryhmienkin välillä eroja syntyi. Vanhemmat opiskelijat ajattelivat jo tulevaa uraa nuorempia opiskelijoita enemmän, joiden panostukseen vaikutti enemmän kurssin suoritustapa ja arviointi. Eri opiskelualojen edustajat pitivät tärkeänä vaihtelevia asioita, toisille tärkeämpää oli se mitä kurssilta saa itselleen hyödytettyä ja toisille taas kurssin itseltä vaatima arvo (käyttöarvo ja vaihtoarvo). Suurta heittelyä vastaajaryhmien sisäisesti ei ollut havaittavissa vaan oli selvää, että vastaajaryhmät noudattavat sitkeästi omia trendejään.
Tietyt asiat olivat silti merkittäviä tai vähiten merkittäviä vastaajaryhmästä riippumatta. Tutkimus osoitti, että kurssin aihe on selvästi korkeakouluopiskelijoille tärkein vaikuttava tekijä panostuksen määrään kurssiin. Syy sen taustalla taas vaihteli vastaajan mukaan. Toisesta ääripäästä oli huomattavissa, että kollektiivisesti korkeakouluopiskelijoiden panostukseen vähänlaisesti vaikuttavat kurssin pituus tai toteutustapa. Sitä vastoin muiden kurssilaisten vaikutus panostukseen on pieni. Havaittavissa ei ollut suurempaa merkitystä sillä, että onko kurssilla läsnä omia ystäviä vai pelkkiä ventovieraita. Muut vaikuttavat tekijät olivat edustettuna sekä paljon että vähän vaikuttavissa tekijöissä tasaisesti vastaajasta tai hänen edustamastaan ryhmästä riippuen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11816]
