Polku aktiiviseksi kansalaiseksi : Koulun kannustavuus ja toisen asteen opiskelijoiden poliittinen kiinnittyminen

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin koulun ja opettajien kannustavuuden yhteyttä toisen asteen opiskelijoiden poliittiseen kiinnittymiseen. Tutkielmassa tarkastelen sitä, miten kokemukset koulun ja opettajien kannustavuudesta eroavat ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa suorittavien välillä sekä sitä, miten kokemukset kannustavuudesta vaikuttavat poliittiseen kiinnittymiseen. Poliittista kiinnittymistä tarkastelen kahden osa-alueen kautta: osallistumisen ja kiinnostuksen. Osallistumista mittaan sillä, kuinka tärkeänä nuoret pitävät äänestämistä, ja kiinnostusta sillä, kuinka tärkeänä he pitävät politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden seuraamista.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu demokratiakasvatuksen, poliittisen sosialisaation, poliittisen kiinnittymisen sekä koulutuspolkuvalinnan ympärille. Teoriaosuudessa tarkastelen näiden käsitteiden valossa poliittisen kiinnittymisen muotoutumista sekä perheen ja koulun vaikutusta siihen. Lisäksi käsittelen koulutuspolkuvalintaan vaikuttavia tekijöitä ja sen seurauksia myöhemmän elämän kannalta. Lähestyn aihetta myös koulutusta ohjaavien asiakirjojen, kuten lakien ja opetussuunnitelmien, kautta. Näiden avulla tarkastelen, millaisia eroja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välille muodostuu koulutuksen sääntelyn ylätasolla. Lisäksi käsittelen aiemman tutkimuksen pohjalta sitä, miten lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien rooli ja asema nähdään yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Aineistona tutkielmassani käytin Finnish Adolescent’s Political Engagement Panel (FAPEP) -aineistoa, joka on laaja suomalaisnuorten poliittista kiinnittymistä kartoittava seurantatutkimus. Aineiston analysoinnissa hyödynnän kvantitatiivisia menetelmiä. Ristiintaulukoinnin avulla tarkastelen ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa suorittavien välisiä eroja ja logistisen regressioanalyysin avulla selvitän poliittiseen kiinnittymiseen vaikuttavia tekijöitä

Tutkielman keskeisimpien tulosten mukaan koulutusmuotojen välillä on selkeitä eroja kokemuksissa koulun ja opettajien kannustavuudesta. Ylioppilastutkintoa suorittavat opiskelijat kokevat saavansa koululta ja opettajilta merkittävästi enemmän kannustusta poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan kuin ammatillista tutkintoa suorittavat opiskelijat. Koulun ja opettajien kannustavuus on yhteydessä poliittisten ja yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen tärkeänä pitämiseen, mutta ei äänestämisen tärkeänä pitämiseen. Vanhempien vaikutus korostuu molempien poliittisen kiinnittymisen mittareiden kohdalla. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että koulun ja opettajien kannustavuudella on merkitystä nuorten poliittisen kiinnittymisen kehittymisessä, mutta koulu ei ole ainoa eikä vahvin tekijä. Koulun tulee kuitenkin olla tietoinen roolistaan ja mahdollisuuksistaan vahvistaa nuorten poliittista kiinnittymistä ja erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan vahvempaa panostusta demokratiakasvatukseen, jotta kaikilla nuorilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi.